Kuivasampoon alkuperäisenä tarkoituksena on tehdä hiuksista puhtaamman tuntuiset sampoopesun välissä.
Suihkemaista raikastajaa voi käyttää huoletta myös puhtaisiin hiuksiin.
Jos käytät kuivasampoota usein, pese hiukset syväpuhdistavalla sampoolla pari kertaa kuukaudessa. Se poistaa kuivasampoon jäämät hiuksista tavallista sampoota paremmin.
1. Ennakoi illalla
Moni käyttää kuivasampoota aamuisin. Laita kuivasampoota aamun sijaan jo hiuksien tyveen jo ennen nukkumaan menoa.
Hiukset tuottavat talia eniten yön aikana, joten illalla lisätty kuivasampoo ehkäisee rasvoittumista nukkuessa.
Aamulla hiukset voi tarvittaessa raikastaa uudelleen kuivasampoolla.
2. Karhenna
Jos hiuksesi ovat liukkaat, kampauksien ja lettien teko on haastavaa.
Suihkauta kuivasampoota hiuksiin ennen kuin aloitat kampauksen teon tai letityksen. Kuivasampoo lisää kitkaa ja karheuttaa hiuksen pintaa, mikä helpottaa hiusten käsittelyä.
3. Tuuheuta muhkeaksi
Kuivasampoo on loistotuote antamaan tuuheutta ja ryhdikkyyttä kaikenlaisille hiuslaaduille.
Kohota päätä pitkin valuva tukka suihkuttamalla kuivasampoota pienissä osioissa hiusten tyveen.
Aloita hiusten päälliosasta. Nosta ohut hiusosio kohti kattoa ja lisää kuivasampoota osio kerrallaan.
Jos tupeeraus ei onnistu ja hiukset tuntuvat lässähtävän heti, suihkauta kuivasampoota tupeerattavan hiusosion tyveen ennen kuin aloitat tupeeraamisen.
Kuivasampoo tekee suortuvista aavistuksen nahkeammat ja saa tupeerauksen kestämään paremmin.
5. Raikasta rasvainen otsatukka
Otsatukka rasvoittuu usein muuta tukkaa helpommin. Otsatukkaa koskettelee herkemmin, ja kasvojen iholta siirtyy hiuksiin talia.
Suihkauta tarvittaessa kuivasampoota otsatukan alle, anna asettua hetken ja kampaa otsatukka.
Jos tukkaan hulahtaa liikaa kiiltosuihketta tai hiusseerumia, kuivasampoo poistaa ylimääräisen.
Lisää kuivasampoota hieman normaalia enemmän hiuksiin, anna vaikuttaa muutaman minuutin ja harjaa ylimääräinen pois.
8. Piilota juurikasvu
Kun kampaamokäyntiin ei ole aikaa, värilliset kuivasampoot piilottavat juurikasvun ja harmaat hiukset väliaikaisesti.
Tuotteet:
1. Schwarzkopfin Got2b Fresh It Up Volume –kuivasampoo 6,90 e/200 ml tekee hiuksista runsaamman tuntuiset ja hedelmäisen tuoksuiset.
2. Four Reasonsin Black Edition Visible Dry Shampoo Silver –hopeakuivasampoo 14,90 e/250 ml taittaa hiuksista keltaisuutta violetin pigmenttinsä ansiosta.
3. Cutrinin Sensitive Dry Shampoo –kuivasampoo 18,90 e/200 ml on hajusteherkkien mieleen, sillä koostumus on täysin tuoksuton.
4. TRESemmén Radiance Dry –kuivasampoo 7,50 e/250 ml on raikkaan tuoksuinen, eikä jätä tummiin hiuksiin valkoisia laikkuja.
Sopiva hetki saa odottaa aika monessa asiassa, jos totta puhutaan. Juuri nyt ei ole oikea aika ryhtyä mihinkään epämukavaa ponnistelua vaativaan hommaan. Ei, vaikka kuinka järki sanoisi, että kannattaisi.
Sopiva hetki on kaukana taivaanrannalla, kun pitää esimerkiksi siivota, kohottaa kuntoa, laihduttaa, ottaa puheeksi kiperiä asioita tai tehdä tylsiä rutiinihommia.
Sopiva hetki eli täydellinen väistöliike
Järjen ja toiminnan kannalta tilanne on toivoton, sillä sopivan hetken metsästys on täydellinen väistöliike.
Se kuulostaa siltä, että meneillään on jotakin tärkeämpää. Samalla se vaikuttaa vakavalta aikomukselta.
Oikeasti sopivan hetken karttelu on yksinkertaisesti vitkuttelua, saamattomuutta ja silkkaa laiskuutta.
Kiusanteoltakin se voi vaikuttaa, ainakin sen toisen ihmisen mielestä, joka pyrkii saamaan jonkun homman hoidetuksi.
Kun tärkeät työt estävät
Yhtä lailla on ihmisiä, jotka eivät tärkeiltä töiltään löydä sopivia hetkiä levolle, harrastuksille, läheisille ja ystäville.
Ehkäpä tunnet tyypin, joka lykkää sovittuja treffejä monta kertaa. Tai pomon, työkaverin tai asiakkaan, jonka kanssa on mahdotonta löytää sopivaa hetkeä keskustelulle.
Voi toki olla, että se mikä on tärkeää sinulle, ei ole tärkeää heille. Ystävyyksiä, perhesuhteita ja työilmapiiriä on kuitenkin helppoa rapauttaa toimimalla niin, ettei sopivia hetkiä yhteiselle, kasvokkaiselle puheelle löydy.
Odotellessa voi käydä huonosti
Kun puhutaan terveydestä, voi sopivaa hetkeä odotellessa käydä todella huonosti.
Sellaista saa todistaa vaikkapa sairaaloissa, joihin kärrätään elämäntapasairauksien ja stressin musertamia ihmisiä.
Siellä taas on ainakin kahdenlaisia sopivia hetkiä: asiakkaan eli potilaan ja instituution, eli niiden, jotka tutkivat ja hoitavat.
Sairas ihminen ei voi olla kovin ponteva, joten hänelle kaikki hetket sopivat. Instituutiolla taas on sataprosenttinen auktoriteetti valita sopivat hetket,. Sitä ei voi olla huomaamatta.
Tulevaisuus alkaa tästä hetkestä
Kun pohjakosketus on tullut, voi äkkiä löytyä sopivat hetket kaikkeen, mitä on aiemmin vältellyt. Toiset iso karautus saa tarttumaan kiinni elämästään, toisia ei. Miksi näin on, se on minulle arvoitus.
Joskus mietinkin, että jokaisessa meissä asuu Tuulen viemää -tarinan sankaritar Scarlett O´Hara. Hän, joka ajattelee asioita vasta huomenna. Tunnistan tämän itsessänikin, erityisesti, kun pitää tarttua härkää sarvista kiinni ja ottaa kiinni hankalista asioista. Olen huomannut, ettei se kannata – ja tässä ikä on auttanut. Olen rohkeampi, mutta ehkä myös analyyttisempi, kuin nuorempana.
Menneitä kuitenkin on turhaa liikaa kaivella, koska taakse jäänyttä ei voi muuttaa. Mutta jokainen tulevaisuus alkaa tästä hetkestä. Sen takia juuri se voi olla sopiva.
Näyttelijä Lena Meriläinen ja kehitysjohtaja-tuottaja Olli Tola ovat pitäneet yhtä yli 30 vuotta myötä- ja vastamäissä, vaikka he kuvaavat itseään lähes vastakohdikseen. Mikä on suhteen salaisuus?
Koska Lena ja Olli ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, Lenan mukaan heidän pitkän suhteensa salaisuus on avoimuus ja huumorintaju.
– Huumori on aivan ratkaisevaa: jos on hauskaa keskenään ja näkee maailman vähän hullunkuristen silmälasien läpi. Lena kestää aivan tolkuttomasti itseensä kohdistuvaa huumoria, mikä on loistava ominaisuus ihmisessä, Olli kehuu.
– Ja vanhemmiten sitä ei ota itseänsä niin vakavasti, Lena täydentää.
Avoimuuteen kuuluu pariskunnan mielestä sekin, että pystyy puhumaan myös siitä, kuinka erilaisia ollaan. Olli on ”lännen nopein” kaikissa käänteissään, Lena on hitaampi ja harkitsevampi.
– Minä olen nopea hosumiseen asti. Joskus itseänikin harmittaa, että eihän minun tarvitsisi tehdä viittä asiaa kerrallaan. Olen nopea tekemään päätöksiä, nopea lähtemään, kaikella tavalla nopearytminen, Olli luonnehtii.
– Minä haluan isän peruja päästä rauhassa mukaan kaikkiin lähtöihin; että kaikki tavarat, pää ja kroppa ovat mukana. Saattaa näyttää siltä, että en tee mitään, mutta sen takia minulla onkin aina kaikki tavarat kasassa, ja sinulta puuttuu, Lena nauraa.
”Huumori on aivan ratkaisevaa.”
Ylioptimisti ja ”valoisa musta”
Pariskunnalla on myös asenne-ero suhteessa olemiseen ja maailmaan, vaikka nauravaisesta Lenasta ei päällepäin uskoisi.
– Me ollaan päivänsäde ja menninkäinen. Minä perusmyönteinen, jopa ylioptimistinen, aika iloinen ihminen, kun taas Lena on ’valoisa musta’; vaikka hän on kovimpia tuntemiani naurajia, hänen lasinsa on puolityhjä, minun lasini puolitäysi, Olli luonnehtii.
Koska Lenan työ on ollut aina framilla olemista, hän osaa nauttia myös yksinäisyydestä.
– Ulkomailla on ihanaa olla, kun vain harvat tunnistavat. Siksi myös maalla on mukavaa. Olen erakkoluonne: rakastan sitä, että saan olla jossakin vain rauhassa. Mökilläkin on niin paljon tekemistä, vaikkei tekisi paljon mitään. Aika kuluu vaikka vain ihmetellen asioita pään sisällä tai ympäröivässä maailmassa, Lena sanoo.
Ollin mielestä on oleellista miettiä, mihin energiansa suuntaa, kun päivät vähenevät ja ”perälauta vilkkuu”.
– Käytätkö ajan sen murehtimiseen, kuka on tehnyt sinulle vääryyttä vai ajatteletko niin, että tässä ajassa juuri nyt on kaikki hyvin. On tyhmää ryhtyä hukkaamaan energiaansa sellaiseen, jolle ei mitään voi.
Lue Oman Ajan numerosta 7/2017 mitä Lena Meriläiselle ja Olli Tolalle nyt kuuluu.
Stressinhallintaa tulisi kaikkien opetella, sillä jokainen meistä kärsii aika ajoin stressistä. Joskus stressistä voi olla hyötyäkin ‒ se voi siivittää meidät esimerkiksi työssä tai harrastuksissa yhä parempiin suorituksiin ja selviämme sen avulla tilanteista, joista emme uskoneet selviämme. Sen sijaan pitkittynyt, krooninen stressi on aina vakava terveysuhka.
Monelle stressin aiheuttajat liittyvät työhön. Työstressin aiheuttajia on lukuisia. Stressiä voivat aiheuttaa muun muassa työn merkityksellisyyden ja hallinnan puute, kohtuuttomat vaatimukset, tuen puute, ihmissuhdeongelmat, epäoikeudenmukaisuus, arvostuksen puute, epämääräinen työnjako sekä syyllisyys tekemättömistä töistä. Työmaailmassa stressinhallinta on avainasemassa.
– Kaikkein tärkeimpänä stressin ennaltaehkäisijänä pidän toimivaa esimies- ja alaissuhdetta, jossa keskusteluyhteys on kunnossa, sanoo yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Tapio Lahti Lääkärikeskus Aavasta.
Jatkuva kiire kuormittaa
Itselle sopimaton työ tai työttömyys, jatkuva kiire ja melu, suuri vastuu, perheongelmat tai äkilliset elämänmuutokset voivat viedä elimistön kohtuuttoman koville stressikierroksille.
Fyysiset oireet voivat tulla monelle yllätyksenä. Päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsa- ja selkävaivat sekä hikoilu ja flunssakierre voivat kaikki johtua stressistä.
Psyykkiset oireet kuten jännittyneisyys, ärtymys, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, muistiongelmat, unihäiriöt sekä vaikeus tehdä päätöksiä vetävät mielen matalaksi eikä mikään tunnu sujuvan.
– Vakavan stressitilan seurauksena tulevat masennus ja työuupumus. Ylitunnollinen työntekijä ei osaa rajata töitään, ja sisäisen motivaation keskeiset rakennuspalikat eli merkityksellisyyden tunne ja työn hallinta ovat hukassa, Tapio Lahti sanoo.
Viidennes stressaa enemmän kuin muut
Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan noin viidennes miehistä ja naisista kokee itsensä enemmän stressaantuneeksi kuin muut. Myös Terveys 2000 -tutkimus antaa samanlaisia tuloksia. Sen perusteella noin neljäsosalla aikuisväestöstä on stressiä.
9 avainta stressinhallintaan:
1. Jaa huolesi. Puhu stressistä läheisten, ystävien ja/tai työtovereiden kanssa. Pohtikaa yhdessä, mitä vaihtoehtoja sinulla on tässä tilanteessa. Huolien jakaminen keventää taakkaa. Jatkuvan murehtimisen tielle ei kannata lähteä. Murehtiminen vain pahentaa asiaa sekä altistaa masennukselle ja ahdistukselle.
2. Lataa akkuja. Voimakkaasti stressaantuneena ei muista niitä asioita, jotka ilahduttavat ja tekevät hyvää. Pohdi asioita, jotka lataavat akkujasi ja tekevät sinulle hyvää. Ota omaa aikaa aina kun tarvitset.
3. Liiku säännöllisesti. Liikunta lievittää masentuneisuutta, ahdistusta ja auttaa sietämään stressaavia ajanjaksoja.
4. Unohda alkoholi! Toisin kuin moni luulee, alkoholi ei sovi stressaantuneelle. Alkoholi väsyttää ja vaikuttaa mielialaan negatiivisesti. Se estää palauttavan unen, mistä seuraa päiväväsymystä.
5. Vaali ihmissuhteita. Onnellisuustutkimuksen mukaan tärkein henkisesti hyvinvoivia ihmisiä yhdistävä tekijä on se, että heillä on paljon sosiaalisia suhteita ja he viettävät aikaa ystävien, sukulaisten ja tuttavien seurassa. Hyvät ihmissuhteet myös ehkäisevät stressiä.
6. Tee hyviä tekoja. Hyvien tekojen tekeminen vahvistaa henkistä hyvinvointia ja tuo mielekkyyttä elämään sekä vahvistaa positiivista minäkuvaa. Usko tai älä, mutta se auttaa myös stressitilanteissa. Hyvät teot ovat pieniä arjen juttuja: ole kohtelias kanssaihmisille, kiitä ja hymyile.
7. Työolot kuntoon. Neuvottele työtilanteesta esimiehesi kanssa. Uskalla pyytää apua, kun tarvitset. Aseta työasiat tärkeysjärjestykseen ja vedä selvät rajat työ- ja vapaa-ajalle. Jokaisella on oikeus stressittömään vapaa-aikaan.
8. Muista huumori! Huumori on hyvä stressiä ennaltaehkäisevä keino, mutta liian stressaantunut ja uupunut ei jaksa nauraa.
9. Kaikki on tilapäistä. Stressaavissa tilanteissa on hyvä muistaa, että kaikki päättyy aikanaan. Lause ei ehkä lohduta kroonisessa stressissä räpiköivää, mutta se voi olla hyvä ohjenuora ennaltaehkäisevässä mielessä ja vähemmän stressaavassa tilanteessa.
Lähde: Duodecim, Terveyskirjasto
Asiantuntijana: Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Tapio Lahti Lääkärikeskus Aavasta.
Kuka? Katri Valtari, 53 Ammatti: digitalisaatiokonsultti Perhe: eronnut, kaksi aikuista tytärtä Harrastukset: remontointi ja liikunta
Kasvoin Etelä-Pohjanmaan Ylistarossa ravitallilla. Isäni oli maatalousyrittäjä ja keinosiementäjä. Äitini oli siinä ympäristössä poikkeava nainen: hän pyöritti pankkikonttoria ja palasi töihin kolme päivää synnytyksen jälkeen.
Hevoset olivat isän juttu. Oli luontevaa, että pyörimme tallilla hänen kanssaan. Kun isä huolsi autoa katsastukseen, hän otti minut avuksi, sillä minulla oli esikoisena pisimmät jalat. Kun auton alta kävi käsky, painoin jarrua.
Minun ja isäni suhde ei ollut kovin poikkeuksellinen, mutta minua ei kasvatettu tytön rooliin. Maalla töitä ei jaettu erikseen miehille ja naisille. Niinpä sain arjen töistä rohkeutta siihen, että kaikkea voi ja pitää tehdä.
Pääsin ravimaailman kautta tutustumaan värikkäisiin porukoihin. Sieltä juontaa juurensa se, että toimin aikuisena Suomen Vapaan Romanilähetyksen rahastonhoitajana.
Avioero kasvatti
Kun lähdin 18-vuotiaana opiskelemaan Helsinkiin, menin suin päin yhteen itseäni kymmenen vuotta vanhemman lentopallovalmentajani kanssa. Halusin heti kihloihin ja naimisiin. Halusin myös lapsia ja omakotitalon.
Minulla oli hyvä aviomies, eikä avioliitto kahlinnut minua. Meillä oli perheenä mukavat ympyrät, mutta olimme mieheni kanssa hyvin erilaisia. Kun lapset olivat pieniä, tukiverkostomme olivat heikot. Teimme paljon töitä. Yhteistä aikaa ei ollut, ja lopulta lakkasimme olemasta aviopari.
Suhteessamme minä olin aina se, joka halusi jotain. Avioero oli kasvamistani aikuiseksi. Minä muutuin, ei lasteni isä.
Jos parisuhde ei toimi, paha olo on helppo vierittää toisen syyksi. Kun eroaa, ottaa vastuun itsestään.
Ero oli raskas. Ensimmäiset vuodet yksin kahden pienen tyttären kanssa menivät sumussa. Halusin näyttää entiselle miehelleni, että kannan vastuun lapsistamme. Otin jättilainan ja ostin remontoitavan omakotitalon, jotta pystyin tarjoamaan lapsille turvallisen kasvuympäristön ja kodin läheltä huippukoulua.
Eron jälkeen ex-mieheni hoiti oman ruutunsa hyvin ja tekee niin edelleen. Tytärtemme elämästä tuli rikkaampaa, sillä tarjoamme heille erilaisia asioita.
Vaikeina aikoina sain lastenhoitoapua työkavereiltani. Teimme valtavasti töitä ja autoimme toisiamme. Tyttöni ovat kasvaneet itsenäisiksi: he oppivat tekemään ruokaa ja leipomaan. Jätin heille kaappiin rahaa ruokakauppaan. En laatinut ostoslistaa, vaan ohjasin heidät miettimään, mihin raha riittää.
Peruskoulutukseni on IT- eli informaatioteknologian alalta. Jossain vaiheessa huomasin, että kollegoitani oli nimitetty toimitusjohtajiksi, mutta minulle ei ollut tarjottu vastaavaa. Tajusin, että oli alueita, joita en vielä hallinnut.
Sitten sain potkut ja päätin perustaa yrityksen. Ostin kaksi Boutique Armoire -vaateliikettä Helsingin keskustasta. Kassavirtalaskelman näin ensi kerran tehdessäni liiketoimintasuunnitelmaa.
Asiakkaani olivat liike-elämän ja politiikan päättäjiä. Olisin halunnut puhua bisneksistä, he puhuivat vain vaatteista.
Minulla ei ollut ketään, jonka kanssa olisin voinut pohtia, miten viedä yritystä eteenpäin. Eivät ne vaatteet minua innostaneet, vaan liiketoiminta.
Minulla ei ollut aikomustakaan jäädä yrittäjäksi, joten kuuden vuoden kuluttua myin liikkeet ja palasin it-alalle. Kyseessä oli oppisopimuskoulutus yrityksen johtamiseen. Voittoja en kokeilullani tehnyt, mutta opin taloudenpitoa ja sain uusia kontakteja. Työmarkkinoilla henkilökohtainen kokemus yrittäjyydestä osoittautui myöhemmin valttikortiksi.
”Halusin näyttää entiselle miehelleni, että kannan vastuun lapsistamme.”
Toiveena kumppani
Monenlaiset miehet ovat rohkaisseet minua elämäni aikana. Isäni, lapsuuden ravitalliporukat sekä pikkuveljeni ovat opettaneet, että ota vastuu ja hoida homma. Myös miespuoliset esimieheni ovat osoittaneet luottavansa minuun. Yksi palkkasi minut it-alalta täysin toiselle toimialalle, Iltalehden johtajaksi, ja vielä suoraan johtoryhmään. Se oli häneltä rohkea teko.
Elän tällä hetkellä sinkkuna mutta toivon löytäväni tasavertaisen kumppanin. Olen vahva ja itsenäinen nainen enkä tarvitse ketään kainalokepiksi. Elämää kuitenkin rikastuttaisi, jos kaikkea ei tarvitsisi hoitaa itse.
Haluaisin miehen, joka osaa nikkaroida ja tarttua asioihin. Jonkun, jonka kanssa voisi jutella fiksuja. Tämä on voimakkaiden naisten dilemma: emme halua tohvelisankaria vaan jonkun, jota voi kunnioittaa.
Muistatko ihmeohukaisiksikin tituleeratut banaaniletut, jotka nousivat pari vuotta sitten treenareiden suosioon? Tänä vuonna lettuvillitys saa jatkoa, kun ruokahitiksi nousee itse tehty kookostortilla.
Rapsakat letut on helppo valmistaa, ja ne taipuvat ja rullautuvat yhtä näppärästi kuin perinteiset vehnälätytkin. Kookosjauho on proteiini- ja kuitupitoisempaa kuin vehnä, ja se sopii myös gluteenittomaan ja vähähiilihydraattiseen ruokavalioon.
Ylenmäärin kookoslättyjä ei kannata kuitenkaan popsia, sillä kookosjauho sisältää melko paljon tyydyttynyttä rasvaa.
Kookostortillat
1,5 dl kookosjauho
3 dl manteli- tai kookosmaitoa
4 munaa
ripaus merisuolaa
lisää halutessasi myös yrttejä
Sekoita kaikki ainekset keskenään niin, että taikina on kuohkeaa. Anna tekeytyä muutama minuutti. Paista lettu pannulla kauniin kullanruskeaksi molemmilta puolilta.
Koti: Varbergissa Ruotsissa. Kaksikerroksinen omakotitalo, 8 h + k, 200 m².
Asukkaat: Paula Niemelä ja Lasse Ingvarsson sekä heidän poikansa Felix. Kodissa vierailevat usein myös kotoa muuttaneet lapset Alexandra ja Max.
Keltainen talo on rakennettu tasaiselle peltoalueelle. Takapihalla on runsaasti tilaa oleilla, nauttia auringosta ja kokkailla omassa kesäkeittiössä.
Sitä oikeaa oli etsitty jo pitkään. Lasse ei ollut innostunut mistään näkemästään. Mutta eräänä päivänä Paula sai puhelun töihin: Lasse oli löytänyt heille unelmien talon.
Se sijaitsi Ruotsin länsirannikolla pienessä Varbergin kaupungissa.
Taloa lähdettiin katsomaan, ja kaupat tehtiin heti, mutta muuttoa piti odottaa. Talon entiset omistajat pallottelivat päätöstä, jäädäkö Ruotsiin vai palatako takaisin entiseen entiseen kotimaahan, Saksaan.
Odotus venyi yhdeksäksi kuukaudeksi. Vasten sen jälkeen Paula, Lasse ja heidän kolme lastaan pääsivät unelmataloonsa.
Isokokoiselle lasikuistille on käynti yläterassilta. Kaunis metallisänky on hankittu kirpputorilta. Sängyn päälle Paula on koonnut koristetyynyjä, jotka ovat hänen heikkoutensa. Katossa roikkuva vihreä lamppu on Indiskasta, suurikokoinen lyhty Loveforeverin mallistoa.
Vanha talo on vaatelias
Koti on vuonna 1914 rakennettu vanha maatalo. Asuinpinta-alaa talossa on noin 200 neliötä kahdessa kerroksessa.
Eristykset, villoitukset, ikkunat ja ulkopinnat uusittiin taloon jo ensimmäisen asuinvuoden, vuoden 2000 aikana. Lisäksi kaikki lattiapinnat on vaihdettu vuosien saatossa uusiin olohuonetta ja kodinhoitohuonetta lukuun ottamatta.
Nykyisen avaran keittiön ja ruokailutilan paikalla oli ennen remonttia keittiön lisäksi erillinen ruokailuhuone sekä pieni wc. Ne purettiin ja poistettiin samalla turhat väliseinät.
Vanhassa talossa on jatkuvasti tekemistä, mutta sekä Paula että Lasse ovat kovia touhuamaan.
– Ja kun vanhempani tulevat Suomesta kyläilemään, toteutamme ideoitamme vielä entistä uutterammin, sillä myös vanhempani ovat melkoisia työmyyriä, Paula nauraa.
Valoisassa olohuoneessa ei voi kuin viihtyä. Dommon rustiikkinen pöytä, iloisen raidalliset nojatuolit, koriste-esineet ja jopa pöydälle asetelmaksi kootut hedelmät piristävät seinäpinnoiltaan vaaleasävyistä huonetta.
Värikäs sisustus hurmaa
Alkukesästä 2015 talon ulkoseinät saivat uuden, kirkkaankeltaisen maalipinnan. Väriä riittää myös keltaisten seinien sisäpuolella: Paulan ja Lassen koti on täynnä värejä ja persoonallisia ratkaisuja.
Vaikka värejä on käytetty sisustuksessa runsaasti, on kokonaisuus hyvin hallittu. Sama tyyli jatkuu huoneesta toiseen.
– Saan väreistä voimaa ja rakastan erilaisia, myös hiukan etnisempiä kuoseja. En voisi kuvitella kotiamme kauttaaltaan vaaleasävyisenä tai ultramodernina.
Kodin sydän on avara keittiö sekä takapihan suuntaan avautuva valoisa ruokailutila. Ruokailutilasta on käynti suoraan takapihan terasseille. Ruokapöytä on Ikeasta, Tolix-tyyliset metallituolit on ostettu suoraan maahantuojalta. Kattovalaisimet ovat House Doctorin mallistoa.
Peppi Pitkätossu mielessä
Sisustusideoita Paula saa sisustuslehdistä, Instagramista ja sisustusblogeista.
– Jokin aika sitten minulle tuli lähes kaikki ruotsalaiset sisustuslehdet. Nyt tilaan lehtiä valikoidummin ja poimin ideoita myös muualta.
Parhaat sisustuslöydöt Paula tekee kirpputoreilta, osto- ja myyntiliikkeistä sekä lähialueen pienistä sisustusliikkeistä. Muut perheenjäsenet ovat noteeranneet äidin sisustustyylin:
– Jokin aika sitten Max sanoi minulle Felixin syntymäpäiväjuhlia laittaessani, että meidän koti on kuin Peppi Pitkätossulla, Paula naurahtaa.
Kotia ihastelevat myös ystävät ja sukulaiset.
– Tämä on tällainen meidän näköinen koti, Paula tuumaa.
Keittiön kaapit on teetetty mittojen mukaan puusepällä. Kaappien ovet on tarkoitus maalata lähitulevaisuudessa jollakin toisella sävyllä. Sirot kattolamput ovat House Doctorin.
Pihan paras paikka
Paulan ja Lassen tasaisella tontilla on kokoa 2 600 m². Kesäkuukausien aikana perhe viettää paljon aikaa ulkona.
– Meille mieluisin paikka on suurikokoinen takapihamme. Takapihan terassi on laajentunut laajenemistaan ja nyt se on kahdessa tasossa.
Ylemmällä terassilla on ruokailuryhmä ja alemmalla terassilla reilusti oleskelutilaa sekä Lassen pitkäaikainen unelma, oma kesäkeittiö.
Terassin laajennuksen yhteydessä puhkaistiin ruokailutilan seinään aukko parioville, joista pääsee nyt näppärästi takapihalle. Yläterassilta on myös käynti lasikuistille.
– Lasikuisti on suosittu kokoontumispaikka erityisesti syksyllä, kun illat ovat jo viileämpiä ja tulee tarve suojautua tuulelta sekä sateelta, Paula kertoo.
Vierashuoneen katseenvangitsija on Mr. Perswallin värikäs maapallotapetti. Nurkassa oleva mallinukke on Paulan entisestä sisustuspuodista. Petivaatteet ovat H&M Homen mallistosta, turkoosi metallituoli Indiskasta.
Kun on taas aikaa
Jokin projekti on Paulalla ja Lassella aina käynnissä: etupihalle on rakenteilla autotalli. Autotallin päälle rakennetaan vierashuone.
Syksyllä on tiedossa olohuoneen, pikkueteisen ja kodinhoitohuoneen lattioiden vaihto sekä olohuoneen katon maalaus. Talon sivustaa kiertävä aita odottaa uusimista.
Kaikesta tästä huolimatta Paulalla ja Lassella on nyt enemmän aikaa toisilleen, kun kolmesta lapsesta kaksi on muuttanut pois kotoa.
– Moni tuttavistamme kauhistelee, miten koti hiljenee lasten muutettua, mutta näen asian toisin. Nyt meillä on aikaa nauttia elämästä.
Paulan työhuone sijaitsee alakerrassa. Sänky, työpöytä ja tuoli ovat Ikeasta, matto Ellokselta.
Pari voi lähteä lyhyelläkin varoitusajalla Kööpenhaminaan tai lähikaupunkien kylpylöihin. Arki sujuu muutenkin eri malliin kuin lasten ollessa vielä pieniä.
– Pyrimme tekemään arjestakin juhlaa. Lasse saattaa kipaista arki-iltanakin hakemaan paikallisten kalastajien pyytämiä tuoreita rapuja tai muita mereneläviä, joista hän grillaa meille herkkuja kesäkeittiössämme, Paula iloitsee.
Keltainen lintutapetti vaihtuu pian siniharmaaseen maaliin. Tapetti on Pip Studion. Yöpöydät ovat Villagen, pöytälamput House Doctorin. Rauhanmerkit on tehty itse.
Toimi näin, jos havaitset epäoikeudenmukaisuutta työpaikalla:
1. Mieti asiasi huolella etukäteen valmiiksi, ennen kuin menet puhumaan havaitsemastasi ongelmasta esimerkiksi esimiehelle. Huomioi asia eri näkökannoilta ja arvioi sen todellisuutta.
2. Ole yhteydessä oikeaan henkilöön eli yleensä esimieheen. Jos hän tuntuu tilanteessa väärältä henkilöltä, ota yhteys henkilöstöosastoon tai esimiehen esimieheen.
3. Mene keskustelemaan asiasta kasvotusten tai vaikka soita. Älä lähesty sähköpostilla, koska kirjallisessa muodossa viesti vääristyy helpommin.
4. Muotoile asiasi rakentavasti, älä syyttäen. Syyteltäessä vastapuoli joutuu puolustusasemaan, jolloin ajaudutaan usein pattitilanteeseen, jolloin ei päästä pureutumaan ongelman ytimeen.
5. Pidä huoli tiimisi jäsenistä. Jos jotakuta kohdellaan epäoikeudenmukaisesti, puutu tilanteeseen heti.
6. Vaali avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta omalla toiminnallasi. Viesti ja kommunikoi yhteisistä asioista avoimesti. Älä tavoittele etuja, joita ei ole mahdollista jakaa kaikille.
Asiantuntijana vuoden 2017 parhaaksi pomoksi valittu aluejohtaja Joni Kapanen Canonilta. Kysymykset muotoiltu Claremont-Lincoln Universityn Jeffrey Cervantezin blogitekstin pohjalta.
Tavarat putoilivat käsistä, ja opintoihin keskittyminen oli vaikeaa. Mielialat vaihtelivat hetkessä aurinkoisesta alakuloiseksi. Paha olo saattoi iskeä välillä jopa keskellä yötä.
Hanna nukkui katkonaisesti ja pyöri hikisenä sängyssään. Puhti loppui kesken salitreenin ja kroppa meni voimattomaksi. Mieluiten Hanna olisi vain
lueskellut naistenlehtiä kuntopyörässä.
Sisimmässään Hanna tiesi, että voimattomuus johtui vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta.
– Mutta yritin ajatella, etteivät tuhannet karppaajat voi olla väärässä.
Hanna jatkoi sisulla ja odotti luvattua piristymistä. Hän jankutti itselleen, että varmasti jossain vaiheessa helpottaa.
Päätin, etten kuuntele enää yhtään dieettihehkuttajaa, vaan luotan omiin tuntemuksiini ja omaan viisauteeni.
Hanna on kärsinyt vatsakivuista teini-ikäisestä saakka ja yrittänyt sinnikkäästi löytää itselleen ja vatsalleen sopivaa ruokavaliota.
– Olen ollut varsinainen hullu professori, jonka keho on ollut koelaboratoriona: milloin olen rajoittanut sokeria tai rasvaa, milloin hiivaa tai kypsennettyä ruokaa.
Viitisen vuotta sitten karppaamisesta tuli suosittua: leipähyllyt kierrettiin kaukaa ja lehdet pursusivat vähähiilarisia reseptejä.
– Tietysti sitäkin oli kokeiltava, Hanna hymähtää.
Yritin parantaa terveyttäni rajoittamalla syömisiäni. Kun luovuin rajoituksista, muutokset tapahtuivat itsestään.
Tunnollisena tyttönä hän jätti hiilarit niin vähille kuin mahdollista. Vehnää, ohraa ja ruista Hanna ei syönyt ollenkaan, hirssiä ja kvinoaakin rajoitetusti. Riisi, pasta ja perunat olivat minimissä.
Proteiinin ja rasvojen osuus korostui, sillä jostain piti saada treeneihin energiaa. Hanna tankkasi tolkuttomia määriä munia, kalaa, tofua ja pähkinöitä.
Vaikka ruokahalu heikkeni, tavallaan oli silti koko ajan nälkä. Hanna söi valtavasti.
– Yritin kai protskun ja rasvan ahtamisella kompensoida tunnetta, että ruokavaliostani puuttui jotain oleellista.
Oivallus 1:
Syöminen on henkilökohtainen asia, mutta normista poikkeava ruokailija joutuu aina perustelemaan valintojaan.
Se vaikea tapaus
Hanna on aina ollut sosiaalinen, mutta ruokavalion vahtimisen myötä hän koki olevansa muille vain vaivaksi.
– Vihasin olla se vaikea tapaus yhteistä lounaspaikkaa valittaessa. Ja inhosin selittelyä mutustellessani omia pöperöitäni matkoilla.
Koska kioskeilta ja huoltoasemilta ei useinkaan löytynyt sopivaa suuhunpantavaa, Hanna teki ruuat valmiiksi edellisenä päivänä.
– Kannoin mukanani kasviksia ja hedelmiä ja ladoin juurespaloja, pähkinöitä ja siemeniä minigrip-pusseihin.
Yhteiset matkat kavereiden kanssa olivat syömisen osalta yhtä tuskaa. Lentokoneiden ruoka-anti ei ollut tiukalle karppaajalle häävi, ja muutenkin koko muu porukka joutui odottelemaan, kun Hanna syynäsi annosten sisältöjä.
Lopulta oli helpompi jäädä pois myös illanistujaisista kuin selitellä pitkin iltaa omia syömisiään ja juomisiaan.
Oivallus 2:
Mikä sopii muille, ei välttämättä ole hyväksi minulle.
Sitten tuli Thaimaan-reissu ja lopullinen herätys.
Kolme päivää helteessä vaellettuaan Hanna oli aivan sippi. Kun hän saapui paikallisen heimon asuttamaan vuoristokylään, hänelle tarjottiin käsin kuorittua valkoista riisiä. Kroppa huusi energiaa ja jokin Hannan päässä loksahti.
– Tajusin, että karppaus on minulle hölmöläisen hommaa. Jos sekä keho että mieli halusivat riisiä, miksi en söisi sitä?
Ja Hannahan söi kulhokaupalla. Hän ahmi kuin häkistään päästetty leijona.
Hiilaritankkauksen jälkeen vuoristovaellus jatkui kevyin askelin. Siitä innostuneena Hanna päätti tutustua paikalliseen ruokakulttuuriin ja unohtaa
koko karppauksen.
– Se oli elämäni paras päätös. Ja pitää edelleen.
Koko reissun ajan Hanna söi kaikkea mitä tarjottiin. Päivittäisten riisisatsien ansiosta energiat olivat katossa eikä vatsakaan reistaillut.
Ystävät kommentoivat Hannan solakoitumista.
– On ironista, että vuositolkulla yritin parantaa terveyttäni ja ulkonäköäni rajoittamalla syömisiäni. Kun luovuin rajoituksista, toivomani muutokset
tapahtuivat itsestään.
Oivallus 3:
Ruokavalion rajoittaminen on henkisesti kuluttavaa.
Kun neuroottinen karppaus loppui, Hannalle jäi aikaa ajatella muutakin kuin ruokaa.
– Olen aina halunnut syömisellä haastaa itseäni, ja saada kropastani parhaat puolet esiin. Oli huojentavaa luopua siitä.
Hanna alkoi rakentaa identiteettiään sen varaan, kuka hän on ja mistä tykkää. Ei sen varaan, mitä hän syö ja miltä näyttää.
– Päätin, etten kuuntele enää yhtään dieettihehkuttajaa, vaan luotan omiin tuntemuksiini ja omaan viisauteeni.
Karppaaja-Hannan lautasella pasta olisi ollut kauhistus, nykyään hiilarit ovat paras energianlähde treeneihin.
Monipuolinen ruokavalio sai olon reippaaksi ja uupunut painojennostelija on muisto vain. Nykyään paukkuja riittää uusiinkin harrastuksiin. Hanna on ihastunut dancehalliin, rankkaan ja hauskaan tanssiin, joka vei heti mukanaan.
– En ole aikaisemmin kokenut tällaista onnea treenatessani. Ennen tavoittelin vain superterveyttä.
Hannan tanssitreenit saattavat kestää kolmekin tuntia. Hiki lentää ja lihakset huutavat hoosiannaa.
– Ilman hiilareita en jaksaisi.
Kun Hannan tekee mieli mutustella köyhät ritarit rankan luentopäivän lomassa, hän kuiskaa itselleen ”ya mon”.
Sanonta on tarttunut dancehall-reissuilta Jamaikalta. Siellä huikataan ya mon, kun halutaan ilmaista, että kaikki on hyvin. Jamaikalla rento suhtautuminen syömiseen on itsestäänselvyys.
Oivallus 4:
Ruuan määrä on se, mikä merkitsee.
Ruokatreffejä ja pullaterapiaa
Kokemustensa jälkeen Hanna ajattelee, että jos koko ajan rajoittaa syömisiään, päätöksissä pysyminen aiheuttaa stressiä. Kun taas stressittömän ruokailun pointti on syödä mitä vain mutta kohtuudella.
Tätä oppia Hanna jakaa myös ravintovalmentajan työssään.
– Rennon ruokailun oppinut ihminen ei tarvitse rajoituksia. Hän tahtoo luonnostaan sellaista ruokaa, joka on juuri hänelle juuri sillä hetkellä hyväksi.
Enää Hanna ei kieltäydy ravintolaillallisista, juhlista tai treffeistä.
– Syön mitä vain mutta sopivasti. Toki välillä menee överiksi – olenhan ihminen.
Rento yhdessä syöminen on paitsi mukavaa, myös helpottaa tutustumista ja deittailua. Hanna on tajunnut, että vaikka ruoka on yksi elämän tärkeimmistä asioista, siitä ei tarvitse tehdä numeroa.
– Mitä vähemmän ajattelee syömisiään ruoka-aikojen ulkopuolella, sitä helpompaa on syödä fiksusti.
Koska pullakaan ei ole enää pannassa, leipomisesta on tullut Hannalle rakas tapa rentoutua. Jos pullanhimo iskee rankan kokousputken jälkeen, ei auta kuin hurauttaa yömyöhään kauppaan ja latoa jauhopussit hihnalle.
– Pullan pyörittely villasukat jalassa on parasta terapiaa. Se saa aina hyvälle tuulelle.
Peräpukama syntyy, kun liian kovaksi kasvanut paine aiheuttaa verisuonten pullistuman. Yleensä kyseessä on hyvänlaatuinen vaiva, joka saattaa kuitenkin olla hyvin kivulias ja elämää häiritsevä.
Jos peräpukamia syntyy, lääkäristä löytyy nopea apu. Hyytymät voidaan poistaa avaamalla pukama.
Tavalliset pukamat voidaan poistaa laittamalla niiden tyveen kumilenkki, joka estää verenkierron. Tällöin peräpukama irtoaa parin viikon kuluessa. Vain harvoin pukama pitää leikata pois.
Näin ehkäiset peräpukamat:
1. Ennaltaehkäise ummetus: liiku säännöllisesti ja syö kuitupitoista ruokaa. Säännöllinen liikunta vähentää stressiä ja auttaa vatsan toimintaa.
2. Minimoi ponnistaminen vessassa. Vietä aikaa pöntöllä enintään kolme minuuttia äläkä uppoudu lehden tai puhelimen sisältöihin.
3. Käy vessassa aina kun kutsu käy. Älä panttaa ulostamista.
4. Jumppaile ja liikuskele työpaikalla ja pitkillä lennoilla mahdollisuuksien mukaan.
5. Ennaltaehkäise vatsavaivoja ulkomaan matkoilla. Aloita maitohappobakteerien ja kuitulisien käyttäminen jo kotimaassa.
Korostustuotteita myydään monella nimellä, kuten kuultovoiteena, heleyttäjänä ja korostuspuuterina. Englanniksi tuotteista löytyy merkintä highlighter, glow tai strobing.
Kaikkien edellä mainittujen tuotteiden on tarkoitus tuoda esiin niitä kasvojen kohtia, joihin korostustuotetta laitetaan. Omaa ihonsävyä vaaleammat tuotteet heijastavat valoa ja muotoilevat kasvonpiirteitä.
Sävyjä ja koostumuksia on monenlaisia. Jos haluat näyttävää hohtoa, valitse puuterimainen tuote. Luonnollisempi hehku syntyy voidemaisilla korostustuotteilla.
Puuteri sopii paremmin paikalliseen käyttöön, kun taas voidetta voi sekoittaa myös meikkivoiteen joukkoon.
Viileälle ihonsävylle sopii roosaan taittava voide ja lämpimälle persikkainen. Samppanjamainen sävy imartelee kaikkia.
Näin käytät korostustuotteita
Laita hohtoa niihin kasvojen kohtiin, joita haluat tuoda esiin. Häivytä rajat hyvin sormin, siveltimellä tai meikkisienellä. Liian paksu tai tarkkarajainen hohtokerros korostaa epätasaista ihoa.
Jos korostustuotetta tulee iholle liikaa, voit himmentää hohtoa puuterilla.
Poskipäiden korkeimpaan kohtaan levitetty korostustuote toimii kasvojenkohotuksen tavoin.
Pieni sipaisu amorinkaaren yläpuolella saa huulet näyttämään täyteläisemmiltä.
Silmän sisänurkkaan paineltu hohde kirkastaa katsetta.
Kasvojen keskikohdan eli nenänvarren, leuan ja otsan korostaminen valaisee kasvot.
Koko kasvoille meikkivoiteen seassa levitetty korostusvoide virkistää koko ilmeen.
1. Maybellinen Face Studio Master Strobing Liquid 10,90 e/ 25 ml
Hinta-laatusuhteeltaan monipuolinen tuote. Vienosti hohtava voide toimii mainiosti sellaisenaan tai meikkivoiteeseen sekoitettuna, jos kuultoa haluaa koko kasvoille.
Voidemainen koostumus levittyy kasvoille parhaiten sormin tai siveltimellä.
Saatavana on kaksi eri sävyistä koostumusta viileämmälle ja lämpimämmälle ihonsävylle.
2. Essencen Rainbow Prismatic Glow Highlighter 4,39 e/10 g
Sateenkaarenväreissä loistava korostuspuuteri on samaan aikana houkutteleva ja hieman pelottava. Mitä jos kasvoista tuleekin kirjavat?
Ei syytä huoleen! Kun sivellintä pyöräyttää puuterin päällä, värit sulautuvat kauniisti toisiinsa ja mehukas hohto kasvoilla on taattu.
Jos haluat todellisen sateenkaariefektin, levitä eri värejä iholle erikseen.
Puikosta pyöräytettävä korostusvoide on hohdoltaan sopivan maltillinen arkikäyttöönkin. Kuulto on vieno, eikä lainkaan liian hileinen.
Koostumus on melko rasvainen, mikä sopii täydellisesti kuivallekin iholle.
4. NYX Professional Makeupin Duo Chromatic Illuminating Powder 11,90 e/6 g
Vahvan meikin pariksi kannattaa kokeilla tätä puuteria!
Valoa upeasti heijastavaa puuteria saa eri sävyissä, jotka loistavat kilpaa muun meikin kanssa.
Tuplapigmenteistä muodostuvaa moniulotteista hehkua voisi kuvailla jopa yliluonnollisen näköiseksi.
5. L.A. Girlin Velvet Contour Stick Highlighter 5,90 e/5,8 g
Jos korostustuotteiden käyttö epäilyttää, aloita tästä. Kätevän kokoisesta puikosta lähtee juuri sopivasti hohtoa. Iho ei näytä meikatulta, vaan luonnollisen kuulaalta.
Samettinen koostumus levittyy iholle hyvin puikosta ja on helppo tasoittaa tarvittaessa sormin.
Jos olet joskus kuullut puhuttavan Mallorcan viehättävästä pikkusiskosta Menorcasta, on syytä selventää yksi asia. Menorca on toki erittäin viehättävä, mutta ei missään tapauksessa kenenkään pikkusisko.
– Tuota vertausta menorcalaiset eivät voi sietää. Menorca on saari, jolla on oma luonteensa, omanlaiset ihmisensä ja omat erityispiirteensä, kertoo saarella 39 vuotta asunut opas Britta Jungermann.
Saaresta löytyy luonnetta: karunkauniit maisemat, omaleimaiset kylät ja historia, joka ulottuu neljäntuhannen vuoden taakse ennen ajanlaskun alkua.
Piskuinen saari on vaatimattomat 50 kilometriä pitkä. Siellä on vain kaksi kaupunkia, Mahón ja Ciutadella.
Patikoi saaren ympäri
Koska Menorca on pieni, sen ehtii saada haltuun jo viikossa. Patikointi on mainio tapa tutustua luontoon ja päästä piipahtamaan joillakin yli sadasta rannasta.
Erityisiä varusteita ei tarvita. Tukevat kengät ja vesipullo riittävät. Kokoon taittuvat kävelysauvat ovat hyvä lisä.
Saaren ympäri kulkee opastettu patikointireitti, Camí de Cavalls, joka on jaettu 20 eritasoiseen ja eripituiseen pätkään. Reitillä on mahdollista kulkea myös pyörällä tai ratsain. Esimerkiksi kuuden kilometrin reitti (numero 13) Cala en Tuquetasta Cala Galdinaan mutkittelee käppyräisten havupuiden varjossa. Välillä kuljemme metsäpolulla, välillä meren äärellä.
Kaikkiaan parin sadan kilometrin patikkareitillä voi kokea saaren pohjoispuolen karut maisemat ja eteläreunan astetta vehreämmän luonnon. Saarella asuu 200 erilaista lintulajia. Käärmelajeja on kolme, mutta mikään niistä ei ole myrkyllinen.
– Välimeren skorpionin purema sattuu mutta ei ole hengenvaarallinen. Täällä on siis hyvin turvallista, Jungermann sanoo.
Vaikka et olisikaan auringonpalvoja, Menorcasta ei voi puhua ilman rantoja. Niitä on enemmän kuin Mallorcalla ja Ibizalla yhteensä. Pienin on paripaikkainen ”rakastavaisten ranta” ja pisin parin kilometrin mittainen Son Bou.
Upeimmille luonnonrannoille pääsee vain veneellä tai jalkaisin. Rantoja kiertävä venetaksi on hyvä idea, jos haluat kokea useamman rannan päivän aikana. Käsittämättömän kirkas vesi, vaalea, pehmyt hiekka ja poukamien ympärillä kohoavat kalliot muodostavat kokonaisuuden, jota on vaikea verrata mihinkään muuhun.
Toukokuussa vesi on vielä kylmää, mutta se ei estä innokkaimpia pulahtamasta turkoosiin mereen. Mieleen jää erityisesti Macarelletan ranta saaren etelälaidalla. Se on salainen aarre, jonka kyllä löytää, kun tietää etsiä. Istumme alas nauttimaan retkieväitä, palveluita kun ei luonnonrannoilta löydy. Ja hyvä niin. Rauha on rikkumaton.
Kokeile hummerikeittoa
Ranta- ja patikointipäivän jälkeen mieli puntaroi jo illallisen parissa. Se koostuu usein tapaksista ja pääruoasta. Merenelävät ovat erinomaisia.
Menorcan erikoisuus on lähivesistä pyydetty piikkihummerikeitto, caldereta de langosta. Paras paikka sen nauttimiseen on paikallisten mukaan Fornellsin kylässä, mutta muultakin keittoa saa. Annos maksaa 50–60 euroa, mutta on kokemus jo sinänsä. Jos olet syönyt rapuja, selviät myös hummerista.
Tapaksista erityisen herkullisia ovat eri tavoin valmistetut mustekalat, tonnikalacarpaccio, paikalliset juustot ja luonnonsuoleen tehty mausteinen makkara, sobrasada.
Herkullisia ovat myös paikalliset leivonnaiset. Ensaimada, jota Mahónissa kutsutaan nimellä coca bamba, on ikään kuin voitaikinan ja pullataikinan yhdistelemä täytteellä tai ilman. Crespellets-leivonnaiset puolestaan tehdään murotaikinaan. Rasvana käytetään possunrasvaa, ja makua antaa sitruunaa.
Menorcan lomalla kannattaa vuokrata auto päiväksi tai pariksi. Saarelle on tullut entistä enemmän autovuokraamoja, ja hinnat ovat kilpailun myötä pudonneet. Kesäkuussa päivävuokrat ovat noin 30-40 euroa.
Tiet ovat päällystettyjä ja hyväkuntoisia. Liikenne on rauhallista.
– Menorcalaiset tosin ovat surkeita kuskeja. Moni ajaa vain muutamia kilometrejä päivässä. Kaikki ajavat kuitenkin hiljaa, ja paikallisten mielestä liikenneruuhka on jo muutama auto samaan aikaan risteyksessä, Jungermann naurahtaa.
Autolla saaren päästä päähän ajaa reilussa tunnissa. Saaren ainoa päätie yhdistää Ciutadellan ja Mahónin kaupungit. Rantaviiva on suojeltu, eikä rantatietä ole. Vierekkäisille rannoille päästäkseen on ajettava ensin takaisin saaren keskiosaan ja sieltä takaisin toiselle rannalle.
Saaren keskiosa on rauhallista maalaismaisemaa. Pelloilla käyskentelee friisiläislehmiä. Näen loputtomasti matalaa kiviaitaa. Kerrotaan, että jos saaren kaikkien aitojen kivet laitettaisiin peräkkäin, kivijono yltäisi puolitoista kertaa maapallon ympäri.
Autoile maatiloille
Maalaismaisemissa ajellessa kannattaa piipahtaa maatiloilla herkkuostoksilla tai maistelemassa tilatuotteita. Tilat, joihin vierailijat ovat tervetulleita, on merkitty selkeillä tienvarsikylteillä.
Esimerkiksi Subaidan maatilalla, Mahonin ja Es Mercadalin puolivälissä, kahden hengen juusto- ja makkaramaistiaiset maksavat neljä euroa. Kyytipojaksi tulee pieni lasillinen viiniä. Tilan juustot ovat viime vuosina voittaneet useita palkintoja.
Juustoja sulatellessa voi istahtaa pihalle silittelemään kissoja, jotka ilahtuvat hellittelyn lisäksi tarjotusta juustopalasta.
Lyhyen matkan päässä juustotilasta kohoaa saaren korkein huippu, 357-metrinen El Toro. Vaikka korkeus ei päätä huimaa, upeat näkymät ulottuvat yli koko saaren. Huipulla on kaunis, pieni luostarikappeli ja -myymälä.
Auringonlaskua ihailemaan kannattaa ajaa johonkin rantakohteeseen. Tunnetuin lienee Cova d’en Xoroi etelärannalla. Siellä sijaitsee vuorenrinteeseen louhittu, Baleaarien tunnetuin baari, joka yhdentoista aikaan muuttuu diskoksi. Jyrkän vuorenrinteen terasseilta kelpaa katsella, kun aurinko painuu horisonttiin.
Hyvä vaihtoehto iltatunnelmointiin voisi olla myös jokin saaren viidestä majakasta. Vierailemme luonnonsuojelualueen, S’Albufeiran, koilliskulmassa sijaitsevalla majakalla Cap de Favàritxillä. Olemme siellä kirkkaassa auringonpaisteessa, ja voin vain kuvitella, millaiselta kuumaiseman kaltaiset näkymät mahtavatkaan näyttää auringonlaskun aikaan.
Menorcan ostosmahdollisuudet ovat yllättävän hyvät. Ja mikä parasta, saarelta tuntuu puuttuvan turistikrääsä miltei kokonaan. Putiikit ovat laadukkaita, kiinnostavia ja melko edullisia.
Suuret hamam-kylpypyyhkeet maksavat kaikkialla alle 15 euroa ja saaren nimikkokengät, avarcat, kahdesta kolmeen kymppiin. Avarcateja saa kaikissa mahdollisissa väreissä. Pintaosa on nahkaa ja pohja kumia.
Kenkiä on tehty Menorcalla yli sata vuotta. Tunnetuin kenkätehdas lienee Mascarό, jonka merkeistä ainakin
Pretty Ballerinas -avokkaita myydään myös suomalaisissa putiikeissa.
Vierailu tehtaanmyymälässä Ferreriesin kylässä kannattaa. Suuressa myymälässä on uuden malliston lisäksi vanhaa mallistoa edullisesti niin miehille, naisille kuin lapsillekin.
Edes pitkä ostospäivä ei saa verenpainetta nousemaan. Saaren rento ja rauhallinen ilmapiiri on hiipinyt ihoni alle. Tähän voisi tottua.
Jos jäät leuanvetotangolle räpistelemään kuin rampa marakatti, älä vaivu epätoivoon. Leuanveto on haastava liike. Naisille leuanveto on kaiken lisäksi hankalampaa, sillä naisen yläkropassa on selkeästi vähemmän voimaa kuin alakropassa. (Ja siksi miehet ovat tässä hommassa yleensä parempia.)
Mutta haasteet on tehty päihitettäviksi. Tarvitset vain säännöllistä treeniä, hitusen tietoa fysiologiasta ja ennen kaikkea uskoa onnistumiseen.
Leuanveto on muutakin kuin kavereille elvistelyä! Se on mainio tapa treenata selkälihaksia ja yläkropan voimaa. Selkäsi piirtyy nätisti v-kirjaimen muotoon, ja kun yläselkä on vahva, uit ja hiihdät vauhdikkaammin. Bonuksena leuanveto tietysti pullistaa hauiksia, joten kädetkin kiristyvät timmeiksi.
Ylätalja vastaotteella 3 x 8, palautus sarjojen välillä 2 min
Keskiviikko
Kuminauhaleuanveto (voit tehdä myös leuanvetolaitteella) 3 x 6, + 1 sarja niin monta toistoa kuin jaksat, palautus 2 min
Perjantai
Jarruttava leuanveto (jos liian raskas, käytä kuminauhaa) 3 x 3, 5 sekunnin jarrutuksella, palautus 2 min
Lauantai
Kuminauhaleuanveto 6 x 2, palautus 1,5 min
Viikot 3–4
Maanantai
Jarruttava leuanveto (jos liian raskas, käytä kuminauhaa) 4 x 3, 8 sekunnin jarrutuksilla, palautus 2,5 min
Keskiviikko
Kuminauhaleuanveto 3 x 5 + 2 sarjaa niin monta toistoa kuin jaksat, palautus 2 min
Perjantai
Staattiset pidot (jos liian raskas, käytä kuminauhaa) 4 x 6 sekuntia kolmessa eri asennossa, palautus 2 min
Lauantai
Kuminauhaleuanveto 8 x 2, palautus 1,5 min
Viikot 5–6
Maanantai
Jarruttava leuanveto 4 x 3, 5 sekunnin jarrutuksella (pomppaa mahdollisimman vähän ja vedä itseäsi omin voimin ylös), palautus 2,5 min
Keskiviikko
Kuminauhaleuanveto 2 x 5 + 3 sarjaa niin monta toistoa kuin jaksat, palautus 2 min
Perjantai
Staattiset pidot 4 x 8 sekuntia kolmessa eri asennossa, palautus 2 min
Lauantai
Kuminauhaleuanveto 10 x 2, palautus 1,5 min
1. Jarruttava leuanveto
Tällä liikkeellä pääset nopeimmin kiinni leuanvetoon. Pystyt tuottamaan eniten voimaa jarruttavassa työssä eli laskemaan itsesi alas tangolta, vaikka veto ylös ei vielä onnistuisi.
● Ota tangosta kiinni hartioidenlevyisellä vastaotteella. Nosta itseäsi ylös penkin tai muun korokkeen avulla.
● Hypähdä tukevaan yläasentoon, vie hartiat alas ja jännitä käsiä voimakkaasti. Laskeudu sitten käsien varaan. Ryhdy jarruttamaan itseäsi hitaasti alas.
● Pyri pitämään hartiat alhaalla, kunnes kätesi ovat noin 90 asteen kulmassa. Sen jälkeen hartiat alkavat tasaisesti nousta ylös. Ajattele, että selkä tekee töitä koko liikkeen ajan.
Tämä sopii treeniliikkeeksi silloin, kun jarruttava leuanveto tai leuanveto kuminauhalla tuntuvat turhan raskailta. Älä kuitenkaan treenaa tätä liikaa, sillä liikkeen pointti on vähän eri kuin tavoitteemme; tässä liikkuu tanko, ei nainen.
● Ota kahvasta kiinni hartioidenlevyisellä vastaotteella.
● Vedä hartioita alas ja jatka liikettä tehokkaana vetona, kunnes tanko on leuan alapuolella.
● Jarruta sitten hallitusti alaspäin.
3. Kuminauhaleuanveto
Vetokuminauhalla voi näppärästi keventää kroppansa painoa. Saat nopeasti kiinni leuanvedon ideasta!
● Kiedo kuminauha tangon ympäri ja nosta polvi tai jalkaterä kuminauhan päälle. Laske itsesi alas alkuasentoon.
● Vedä lapoja kevyesti alas ja nosta itseäsi voimakkaasti ylöspäin. Jatka liikettä, kunnes leukasi on tangon yläpuolella.
● Jarruta itsesi hallitusti alas.
4. Staattiset pidot
Pidot auttavat vahvistamaan liikeradan eri vaiheita ja lopulta vetämään itsesi tangolle.
● Tartu tangosta hartioidenlevyisellä vastaotteella. Nouse korokkeelle. Hypähdä tangolle tukevaan yläasentoon, vie hartiat alas ja jännitä käsiä voimakkaasti.
● Laskeudu käsien varaan. Ryhdy jarruttamaan itseäsi alas hitaalla liikkeellä ja pysähdy ensimmäisen kerran, kun kyynärnivelet lähestyvät 90 asteen kulmaa. Pidä itseäsi tässä asennossa 5–8 sekuntia. Laskeudu sitten penkin varaan.
● Huilaa noin 30–45 sekuntia ja toista sama 90 asteen kyynärkulmassa ja vielä tauon jälkeen liikkeen alimmassa kolmanneksessa.
Alla on tuliterät lenkkarit, tankkaus ajoitettu nappiin ja kuulokkeissa soi lempibiisien lista. Silti hölkkä tuntuu kamalalta ja tekisi mieli kääntyä takaisin kotiin. Syy saattaa olla niinkin yksinkertainen, että hengität väärin.
Jo nämä kolme muutosta tekevät juoksemisesta mukavampaa. Lihaksesi saavat paremmin happea, jaksat juosta pidemmälle ja alat vihdoin nauttia juoksemisesta.
Puhalla pitkään
Pururadalla puuskuttaessasi olet saattanut ajatella, että tärkeintä on saada riittävästi happea. Olet päätynyt hengittämään tiheästi sisään mutta unohtanut uloshengityksen. Se nimittäin ei suinkaan ole automaattista.
Kiinnitä seuraavalla lenkilläsi huomio ensimmäisenä uloshengitykseen. Hengitä ulos pitkään ja rauhallisesti.
Etenkin kun vauhti kasvaa, hengitä tietoisesti syvään. Kun se ei enää riitä, hengitys tihenee itsestään. Nyt saa puuskuttaa!
Ennen kuin kirmaat ulos tiukkaakin tiukemmissa kompressiotrikoissa, varmista, ettet ole vetänyt pöksyjä liian ylös. Kiristävä vyötärökuminauha voi painaa ikävästi palleaa, jolloin pallea ei pääse toimimaan normaalisti.
Juostessa on hankala hengittää, tai lenkki muuttuu tuskien taipaleeksi, koska kylkeen tai vatsaan pistää. Myös toppi tai sykevyö voi viedä juoksuilon. Sykevyön ainoa oikea paikka on rintojen alla, jolloin se ei paina palleaa. Tarkista myös, ettei topin reuna tule ikävästi pallean päälle.
Tunteet ja ajatukset vaikuttavat siihen, miten henki kulkee. Jos juoksukoitosta jännittää paljon, kurkunpää kiristyy ja hengitys hankaloituu. Ajatus ”yäk, en jaksa juosta ylämäkeä” vaikuttaa nopeasti niin ryhtiin kuin hengitykseen. Ryhti lysähtää, ja syvään hengittäminen vaikeutuu.
Jos ajatus voimien loppumisesta hiipii mieleesi, kokeile rauhoittua siirtämällä huomio hengitykseesi. Hengitä sisään ja ulos, tarkista samalla ryhti. Vaikka mäen alla hirvittäisi, suorista selkäsi ja kannusta itseäsi, ”Jaksan hienosti mäen päälle!”.
Esiintymisjännitys on tuttu kokemus lähes jokaiselle. Sopiva jännitys kuuluu asiaan – se nostaa vireystilaa ja parantaa suoritusta.
Yleensä esiintymiskokemus helpottaa jännitysoireita. Silti kova esiintymispelko voi koetella myös kokenutta esiintyjää.
Esiintymispelko on yksi sosiaalisen ahdistuneisuuden muoto. Siitä kärsivän on vaikea olla esillä ja arvioitavana. Hän tarkkailee huolestuneena itseään ja pelkää tulevansa nolatuksi.
Toiset ihmiset ahdistavat
Joskus sosiaalinen ahdistuneisuus ei liity pelkkään esiintymiseen vaan mitä tavallisimpiin sosiaalisiin tilanteisiin: yhteisiin ruokailuihin, juhliin, kokouksiin, esittäytymiseen tai puhelimessa puhumiseen. Tällöin autonominen hermosto ja sen myötä erilaiset fyysiset oireet aktivoituvat.
Kahvikuppineuroosin käsite kuvaa hyvin sitä, miten jännittäjän käsi alkaa vapista, kun kuuma juoma pitäisi saada pienestä kupista suuhun läikyttämättä. Ujo rakko taas viittaa siihen, kuinka muita arastelevan on vaikea rentoutua yleisessä vessassa niin, että asiointi hoituisi muiden kuullen.
Vakavampi sosiaalinen fobia voi esimerkiksi estää hissiin menon, jos siellä on muita – samoin julkisten kulkuneuvojen käyttämisen tai yleisötapahtumissa käymisen.
Pako jännittävästä tilanteesta helpottaa hetkeksi, mutta pidemmän päälle turvakäyttäytyminen ja ahdistavien tilanteiden välttely vain lisäävät oireita ja eristävät jännittäjää entisestään. Rima nousee, ja jännitys kasvaa kasvamistaan.
Turvakäyttäytymistä ovat esimerkiksi vaiteliaisuus, hiljaisella äänellä tai nopeasti puhuminen, katsekontaktin välttäminen tai huivin pitäminen kaulalla niin, ettei punastuminen näy.
Sosiaaliseen jännittämiseen liittyy vahva itsekriittisyys ja tarkka omien tuntemusten kuulostelu. Siitä on tullut elämää häiritsevä ongelma, jos jännittäjä alkaa vältellä arkielämän tilanteita ja muiden seuraa, jättäytyy sivuun ja joutuu kutistamaan elämäänsä pelkojen vuoksi.
Pahimmassa tapauksessa ihminen eristäytyy, syrjäytyy tai alkoholisoituu. Rohkaisuryyppyyn tai lohdutusdrinkkiin turvautuminen on oire vaarallisesta turvakäyttäytymistä.
Sosiaaliset pelot hävettävät
Nyky-yhteiskunnassa on mahdotonta välttää sosiaalisia kontakteja. Jos jännittäminen kuluttaa kohtuuttomasti voimia ja rajoittaa elinpiiriä, ihminen ei elä täysillä eikä pysty saavuttamaan sitä, mistä nauttii tai mitä haluaisi tehdä.
Usein jännittäjä viivyttelee hoitoon hakeutumisessa. Ongelman luonteeseen kuuluu, että avun hakeminen ja siihen liittyvä vuorovaikutus on hankalaa. Jännittämiseen voi myös liittyä häpeää, joten moni vähättelee vaikeuksiaan.
Apua kannattaa hakea viimeistään silloin, jos päivittäinen toimintakyky alkaa häiriintyä: kaupassa käynti tuottaa suurta tuskaa tai työpaikalla pitää vältellä lounastuntia ja hakeutua yksin syömään.
Sosiaalisten tilanteiden pelossa auttavat psykoterapeuttiset yksilö- ja ryhmähoidot. HUS:n Mielenterveystalo tarjoaa nettiterapiaa, johon liittyy myös Irti sosiaalisesta jännittämisestä -opas.
Terapiaohjelma perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Pelkoihin liittyviä ajatuksia tunnistetaan ja niitä muokataan positiivisempaan suuntaan. Jännittäjää autetaan löytämään uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja arjen käänteisiin. Jännittäviin tilanteisiin menemistä harjoitellaan, ja vähitellen niihin liittyvät tunteet ja tuntemukset lievenevät.
Tärkeää on, että altistuskokemuksista tulee positiivisia. Hoito ei ole helppoa, koska aluksi ahdistus lisääntyy.
Nettiterapia toimii hyvin juuri sosiaalisen fobian hoidossa. Kun vuorovaikutus on hankalaa ja jo terapeutin kohtaaminen jännittää, on helpottavaa aloittaa hoito netin kautta.
– Usein käynnistyy positiivinen kierre, kun tilanteille alkaa altistua ja niistä huomaa selviytyvänsä. Mitään pahaa ei tapahtunutkaan! kertoo Hyks Psykiatrian psykologi Minna Helkavaara.
Jännitystä voi opetella lievittämään rauhoittavilla ajatuksilla ja kohdistamalla huomion pois itsestä. Lääkkeitä tarvitaan joskus avuksi vaikeissa fobioissa, mutta niillä voi olla haittavaikutuksia. Lääkkeen ottaminen on myös eräänlaista turvakäyttäytymistä, josta pyritään eroon.
Kello pärähtää arkiaamuisin soimaan klo 5.05. Puen tossut jalkaan ja lähden kympin juoksulenkille leonberginkoiramme Nallen kanssa. Palaamme takaisin muiden heräillessä, joten treeni ei ole perheen yhteisestä ajasta pois ja koira on saanut kaipaamaansa liikuntaa.
Liikun aamuisin, sillä työpäivän jälkeen tahdon viettää aikaa lasten kanssa ja mieheni on usein omissa liikuntaharrastuksissaan iltaisin. Aamulenkit ovat omaa aikaa parhaimmillaan: fiilistelen musiikkia, ihailen luontoa ja ajattelen omia juttujani. Olen päässyt ihailemaan harmaahaikaroita ja nähnyt supikoiran ja kettuja.
”Lähden lenkille viideltä aamulla”
Työmatka treenin kannalta
Olen töissä sairaalan päivystyksessä virka-aikaan ja noin kerran viikossa teen vuorokauden kestävän päivystysvuoron. Työpäiväni ovat hektisiä, mutta aamuliikunnan ansiosta olen energinen. Kestän paremmin paineensietokykyä edellyttävät tilanteet, hermoni eivät pala pienestä ja pystyn tsemppaamaan työtovereita. Erityisesti ennen pitkää ja raskasta päivystysvuoroa aamutreeni antaa erinomaisen vireyspiikin.
Ajallisesti on melko sama, menenkö noin 10 kilometrin matkan töihin autolla, bussilla vai pyörällä, joten otan ajan treenin kannalta. Kotiin pyöräillessäni pystyn nollaamaan ajatukset. Jaksan taas keskittyä perhearjen pyörittämiseen, laittamaan ruokaa, leipomaan ja auttamaan läksyissä.
Koska aika on kortilla, tingin monesta asiasta ehtiäkseni liikkua. En katso juurikaan telkkaria tai käy leffoissa, sohvalla makoilukin jää vähiin. Jos pitää valita hieronnan ja jumpan välillä, valitsen jälkimmäisen. Iltaisin en jaksa kukkua, vaan pyrin menemään aikaisin nukkumaan. Kun tapaan ystäviäni, ehdotan lenkkiä kahvilan sijasta.
Jos minun pitää töiden jälkeen lukea tiedeartikkeleita, teen sen usein lähisalilla ja poljen samalla stepperiä. Tunnissa saan paperit selattua ja hien pintaan.
Muutaman kerran viikossa sekä viikonloppuisin sumplimme aikataulut mieheni kanssa niin, että pääsemme molemmat omiin harrastuksiimme. Valitsen huolella jonkun lempparivetäjäni ryhmäliikuntatunnin, jotta saan itsestäni tehokkaasti kaikki mehut irti. Arkisin ehdin kotiin tässäkin tapauksessa kuudeksi, joten aikaa jää perheellekin. Viikonloppuisin, kun lapset ovat omissa harrastuksissaan, lähden jo aamusta salille.
”Kun tapaan ystäviäni, ehdotan lenkkiä kahvilan sijasta.”
Varusteet valmiiksi jo illalla
Säästän aikaa lähtemällä liikkumaan mahdollisimman tehokkaasti. Viikkaan treenikamat valmiiksi sängyn viereen ja puolivalmistelen aamiaisen perheelle jo edellisenä iltana. Eteisessä on omat paikkansa sade-, lämpö- ja tuulivarusteille, joten ne löytyvät helposti. Sää on vain asennekysymys, enkä pelkää kastumista – usein rajulla säällä saa rankemman treenin.
Jos en pääse liikkumaan, olen lyhytsanainen ja kurttuotsainen. Mieheni tietää sen, ja olemme sopineet, että hän hoitaa esimerkiksi kaupassakäynnit autolla, jotta minä saan liikkua pyörällä. Saan liikunnasta positiivisuutta, jonka ansiosta olen parhaaksi koko perheelle.
