1. Ojentajadippi

Vaihda ojentajapunnerrukseen.

Liike tuntuu siellä missä pitääkin. Pystyt keskittymään ojentajien lihastuntumaan ja kontrolloimaan liikettä, kun kropan kiristykset eivät sekoita tuntemuksiasi.

Treenaa näin:

– Asetu punnerrusasentoon siten, että kädet ovat rinnan tasalla ja kyynärpäät kropan suuntaisesti lähellä kylkiä.
– Pidä keskivartalo tiukkana, vatsa- ja selkälihakset aktiivisina. Laskeudu alas ja punnerra itsesi ylös.
– Tee 3–4 x 8–12 toistoa.

2. Istumaannousu

Vaihda vatsarutistukseen ylätaljassa.

Monet rutistelevat vatsoja 300 toistoa lattialla maaten, vaikka vatsalihaksia pitäisi treenata samalla tavalla kuin muitakin lihaksia eli lyhyemmillä sarjoilla ja vastusta käyttäen.

Ylätaljassa tehtyyn vatsarutistukseen saat vastuksen mukaan turvallisesti ja ilman, että liike kuormittaa niskaa. Alkuun tulee pieni venytys ylöspäin, joka tehostaa liikkeen purevuutta.

Treenaa näin:

– Aseta köysi taljan kiinnitykseen, tartu siitä molemmin käsin ja istu penkille selkä pakkaan päin. Kädet tulevat rinnan eteen.
– Kumarru hitaasti alas, rinta tulee lähelle etureisiä. Liike tuntuu suorissa vatsalihaksissa, mutta myös syvissä, kunhan aktivoit ne liikettä tehdessäsi.
Tee 3–4 x 8–12 toistoa. Valitse vastus oman kuntosi mukaan.

3. Kyykky

Vaihda pallokyykkyyn.

Turvallinen ja tukeva liike, jota on lähes mahdoton tehdä väärin. Selkä ja polvet ovat turvassa. Voit kompensoida lisäpainon puutetta toistoilla. Jos sinulla on treenikaveri, hän voi ojentaa levypainon tai voit noukkia sen ensimmäisellä kyykyllä edestäsi.

Treenaa näin:

– Nosta jumppapallo seinää vasten selän notkon kohdalle. Asetu hieman lantiota leveämpään haara-asentoon, vie jalat hieman eteen ja nojaa reilusti palloon.
– Kyykkää alas niin, että lonkkanivel käy hieman polvinivelen alla. Pidä paine kohti palloa ja selkä ryhdikkäästi pystyssä.
Tee 3–4 x 15–20 toistoa.

4. Kulmasoutu tangolla

Vaihda alataljaan.

Istuessa asento on helpompi hallita ja hahmottaa, eivätkä kädet pääse samalla tapaa päärooliin, jolloin liike kohdistuu tehokkaasti ylä- ja alaselkään.

Treenaa näin:

– Aseta rusettikahva alataljan kiinnitykseen ja istu niin, että jalkasi ovat hieman koukussa.
– Nojaa eteen, yläselkä saa aluksi hieman pyöristyä, jotta lapojen väliin tulee liikettä tehostava venytys.
– Vedä selkä pystyyn, jonka jälkeen hartiat tulevat taakse ja lapaluut yhteen. Vie rintaa vahvasti eteen. Kädet tekevät viimeisen liikkeen, kahva tulee kohti napaa.
– Tee 3–4 x 8–12 toistoa. Valitse sellainen vastus, että viimeiset toistot ovat tiukkoja.

5. Pystysoutu

Vaihda vipunostoon sivulle.

Olkanivelesi kiittävät. Vipunosto keskittää lihastyön olkalihakselle ja saat pystysoutua paremmin oikeasta tuntumasta kiinni. Liikerata on helppo hahmottaa, etkä tarvitse isoja painoja, jolloin loukkaantumisriski on pienempi. Lisäksi liikkeen voi tehdä seisten tai istuen.

Treenaa näin:

– Ota painot käsiisi. Aloita liike pudottamalla kätesi rennoiksi ja suoriksi sivuille, jolloin ne hakeutuvat luonnolliseen asentoon.
– Lähde nostamaan käsiä suoriksi sivuille kuvitellen, että kyynärpäissäsi on narut, jotka nostavat käsiäsi. Älä siis nosta painoja, vaan nosta kyynärpäitä.
– Nosta vaakatasoon ja palauta jarruttaen reiden sivulle. Älä heijaa alaselästä vauhtia.
– Tee 3–4 x 8–12 toistoa 3–5 kilolla.
Asiantuntijana valmentaja ja personal trainer Jouni Puhakka

Kaikki omenapuut (Malus) kuuluvat ruusukasvien (Rosaceae) heimoon. Useimmat koristeomenapuut ovat moninkertaisten risteysten tulosta. Lajikkeita, joilla on punaiset lehdet, kukat ja hedelmät, sanotaan purppuraomenapuiksi.

Jalostustyö on tuottanut useita koristeomenapuulajikkeita, jotka ovat ilo silmälle. Touko–kesäkuussa ne kukkivat upeina valkoisina tai punaisen sävyissä hempeästä pinkistä melkein fuksianpunaiseen.

Syksyllä pienet hedelmät hehkuvat keltaisen, oranssin ja punaisen sävyissä. Lehdet voivat olla vihreitä, rusehtavia tai viininpunaiseen vivahtavia.

Sisusta kiva syysnurkkaus. Korista puutarhan antimilla, oksilla ja kukilla.

Omenapuut ovat kaksineuvoisia eli pölyttävät itse itsensä, mutta pölyttyminen varmistuu, jos pihan läheisyydessä kasvaa useita puita. Hedelmien koko vaihtelee marjasta pieneen omenaan.

Koristeomenapuut eivät kasva kovin suuriksi ja kestävät ainakin eteläisimmässä Suomessa, jotkut jopa Oulun korkeudelle saakka.

Hedelmien maku on niin kirpeä, että niitä ei voi syödä sellaisinaan. Niistä voi myös valmistaa herkullisia hyytelöitä, marmeladeja ja siirappeja.

Kranssi on sidottu japanilaisesta ruusuomenapuusta (Malus floribunda) ja hortensiasta

ISTUTA KORISTEOMENA SYKSYLLÄ

Koristeomenapuu istutetaan syksyllä, kun maa on kuohkeaa ja kosteaa. Suurin osa lajikkeista viihtyy vaatimattomissa olosuhteissa, mutta maan tulee olla hyvin vettä läpäisevää.

Älä koskaan istuta paratiisiomenapuuta paikalle, jossa on aiemmin kasvanut omenapuu, ellet vaihda kasvualustaa. Omenapuiden juuriston ympärillä saattaa olla sukkulamatoja (Phylum nematoda) jotka kaivautuvat juuristoon ja haittaavat puun kasvua.

Puhdista ensin maaperä juurista ja muokkaa maa kunnolla. Kaiva istutuskuoppa, jonka halkaisija on vähintään 75 cm. Näin juuret levittäytyvät kunnolla myös sivuille.

Paratiisiomenat on pujotettu vahvaan rautalankaan ja kranssi kiedottu hillopurkin ympärille. Ihana tuliainen!

KASTELE KUOPPA KUNNOLLA

Istuta puuntaimi kuoppaan ja levitä juuret ulospäin. Jos istutat astiataimen, leikkaa terävällä veitsellä tai puutarhasaksilla juuristo auki, että se pääsee levittäytymään.

Älä istuta taimea syvempään kuin se on ollut astiassa. Jos käytät paljasjuurista taimea, se istutetaan niin, että ylimmät juuret ovat lähellä maanpintaa. Aseta istutuskuoppaan kaksi tukikeppiä taimen molemmin puolin ja sido joustavalla nauhalla kahdesta kohtaa.

Lisää multaa taimen ympärille ja tamppaa tiiviisti, jotta puu pysyy pystyssä.

Kastele maa perusteellisesti ennen kuin täytät kuopan mullalla. Muista kastella puuta.

Vaaleanpunaiset hortensiat, koristeomenat ja asterit henkivät syksyä.

LEIKKAA VAROVASTI

Voit leikata sekä koristeomenapuita että tavallisia omenapuita joka vuosi hieman, enintään viidenneksen vuosittain. Paras aika leikkaukseen on joko maaliskuussa tai heinä–elokuussa. Tällöin puulla on voimaa ja aikaa parantaa leikkauskohdat.

Leikkaa ensin oksat, jotka kasvavat puun keskellä ja oksat, jotka kasvavat tiiviisti kiinni toisissaan. Tavoitteena on saada avoin latvusto, jonne pääsee valoa. Katso aina kun leikkaat, että ylin silmu osoittaa puun keskustasta ulospäin. Älä leikkaa kerralla liikaa, ettei puu riehaannu tekemään vesiversoja ja altistu kasvitaudeille.

Selkeään kimppuun on käytetty vaaleanpunaisia hortensioita, ruusuja ja koristeomenan ’Evereste’ oksia.

SUOMESSA MENESTYVIÄ KORISTEOMENAPUITA

‘DOLGO’: Pysty 4–6 metriä korkea pensas tai pikkupuu kantaa kirkkaanpunaista hedelmää, jotka sopivat hyvin talous-käyttöön. Melko kestävä, I–V vyöhykkeille.

’ERSTAA’: Valkoisin kukin kukkiva 4–6 metriä korkeaksi kasvava kestävä puu tai pensas, jolla on keltaiset omenat. Vyöhykkeet I–V.

’JOHN DOWNIE’: Tätä nimenomaista lajiketta kutsutaan paratiisiomenaksi. Oranssinpunaiset hedelmät ovat suurehkoja, mutta puu kukkii vain joka toinen vuosi. Kestävä jopa vyöhykkeelle IV.

’ROYALTY’: Purppuranpunainen lehdistö tuottaa pienet tummanpunaiset hedelmät. Kasvaa noin 3–4-metriseksi. Menestyy jopa Seinäjoen korkeudella. I–II (III).

’HOPA’: Purppuraomenapuuna tunnettu koristeomenapuu. Todella kaunis liilanruusunpunainen kukinta ja tumma lehdistö. Hedelmät n. 2 cm. Menestyy I–IV vyöhykkeillä.

MALUS BACCATA MARJAOMENAPUU: Erinomainen koristekasvi, joka sopii aidanteeksi ja yksittäiskasviksi. Ihana valkoinen alkukesän kukinta ja kaunis syysväri pienine punaisine miniomenoineen. Talvenkestävä VI vyöhykkeelle asti (Vaasa–Jyväskylä korkeudelle).

Koristeomenapuun hedelmät ovat kauniita katsella.

Bad Moms. Komedia. USA 2016. O: Jon Lucas, Scott Moore. N: Mila Kunis, Kristen Bell, Kathryn Hahn, Jada Pinkett-Smith, Christina Applegate. 101 min.

Kamala Kankkunen-elokuvien isät Jon Lucas ja Scott Moore ovat kohdistaneet uuden elokuvansa naisyleisölle, ja krapulaisen miesjoukon sijaan on tullut uupuneiden perheenäitien vuoro vaihtaa vapaalle.

Amy Mitchellin (Mila Kunis) elämä näyttää päällisin puolin täydelliseltä, mutta todellisuudessa hän on räjähdyspisteessä. Kun Amyn mitta lopulta täyttyy, hän aloittaa kahden muun äidin kanssa tutkimusmatkan kohti uudenlaista naiseutta, jossa itseä etsitään tuopin pohjalta ja lapset saavat tehdä aamiaisensa itse. Kun tämä vapaamielinen kolmikko ajautuu konfliktiin koulua kontrolloivien äitien kanssa, naisten välinen sota on valmis.

Juoni on ennalta arvattava, eivätkä mielikuvituksettomat hahmot tai seksivitsit naurata. Itsevarma Carla (Kathryn Hahn) tuo räväkkyyttä voivottelun keskelle, mutta tämäkin yksinhuoltajuuden irvikuva kulutetaan nopeasti loppuun.

Lucas ja Moore ovat lainanneet naiskuvansa suoraan Mean Girls –teinikomediasta, sekoittaen siihen muutamia aikuiselämän stereotypioita. Elokuvan parasta antia ovatkin lopputekstit, joiden aikana näyttelijät pohtivat naiseutta omien äitiensä kanssa. Muuten kaikki puolentoista tunnin elokuvaan ahdettu on nähty monta kertaa aiemminkin.

stxmovies.com/badmoms

Muista yksityiskohdat

”Oma tyyli kannattaa pitää. Kuvissa kannattaa olla paljon yksityiskohtia, esimerkiksi asusteita. Kuvat instagrammiin voi kuvata järkkärillä ja sisältö kannattaa miettiä etukäteen.”

– Metti Forssell

Älä rakastu filttereihin

”Instagrammissa kannattaa käyttää maksimissaan kolmea eri filtteritä. Saman filtterin käyttö tuo kuviin yhdenmukaisuutta. Filtterien kannattaa olla myös mahdollisimman luonnollisia.”

– Milla Kuoksa, Lack of Colour

Ei vain selfietä

”Instagramissa kannattaa olla vähän kaikkea, eikä pelkästään selifieitä. Tietty linja on hyvä ja postauksia kannattaa miettiä ja käyttää niihin aikaa.”

– Minna Somero

Luonnollisuus kiehtoo

”Kaunis kuva instagrammissa on tietyllä tavalla luonnollinen eikä liian mietitty. Värien suhteen kannattaa myös olla tietty yhtenäisyys.”

– Heidi Tainio, On the Go

Pidä linja

”Hyvässä instagrammissa on oma selkeä linja. Se on kaunis ja simppeli.”

– Miia Ezen

Ole aito

”Hyvä tili pitää sisällään aitoutta, jotain tiettyä tunnistettavuutta ja huumoria. Pelkkä pintaliito ei kiinnosta.

– Johanna Hörkkö, Kotilo

Bloggaajien koulutuspäivä toteutettiin yhteistyössä seuraavien kaupallisten yhteistyökumppaneiden kanssa:

Villeroy & Boch

HOK-Elanto

Maybelline

Kukkakauppa Inbloom

Valokuvakkakuun.fi

Balmuir

Neljälle
Valmistusaika minuuttia 10 minuuttia + liotus- ja kuivatusaika 18 tuntia

Pohja

3 dl kokonaisia tattarisuurimoita
1 tomaatti
½ punasipuli
1 tl suolaa
ripaus cayennenpippuria
1 valkosipulinkynsi
2 dl pellavansiemeniä
½ ruukkua basilikaa

Tomaattikastike

2 tomaattia
5 aurinkokuivattua tomaattia
1 rkl oliiviöljyä
½ ruukkua tuoretta basilikaa
suolaa

Täytteet

oliiveja
rucolaa

Valmistusohjeet

1 Liota tattarisuurimoita runsaassa vedessä vähintään 12 tuntia. Kaada vesi pois ja huuhtele huolellisesti.

2 Sekoita tattarit, tomaatit, punasipuli ja murskattu valkosipuli tehosekoittimessa. Lisää joukkoon pellavansiemenet ja levitä taikina leivinpaperille. Anna kuivua 40-asteisessa uunissa noin 6 tuntia.

3 Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa tasaiseksi. Leikkaa pizzapohja paloiksi ja lisää jokaiselle tomaattikastiketta, muutama oliivi ja rucolaa.

MIKÄ: Vapaa-ajan koti. MISSÄ: Savossa. TÄÄLLÄ LOMAILEVAT: Suku kolmessa polvessa.

Hyvällä huolenpidolla ainoastaan sauna ja varaston rappuset on jouduttu uusimaan. Kaikki muu on alkuperäistä.

Perheessä oli vähitellen syntynyt päätös hankkia oma vapaa-ajan paikka. Monta vuotta etsittiin sopivaa tonttia, jonne voisi rakentaa vaatimattoman kalamajan. Sattumalta se sitten löytyikin, erään vierailun yhteydessä. Maata omistavat tuttavat totesivat, että eiköhän heiltä tontti liikenisi. Tarjottu metsätontti oli pieni, mutta jyrkän rantatöyrään päältä avautuivat upeat näkymät järvelle ja rannassa oli kaunis luonnonhiekkaranta. Kaupat syntyivät heti.

Puinen soutuvene on hankittu veneentekijältä Keiteleeltä. Hän on valmistanut veneitä kymmeniä vuosia. Isä tervaa veneen joka vappu. Se on kesän merkki, kun terva tuoksuu mäelle asti.

Saunasta kaikki alkoi

Pari vuotta kaupanteon jälkeen vuonna 1987 valmistui rantasauna, jonka saunakamarissa oli yöpymismahdollisuus. Vesi tuli järvestä kantaen sisälle. Ruuanlaitto tapahtui ulkona nuotiopaikalla.

– Siellä kivillä keitettiin pannukahvit ja paistettiin lätyt ja makkarat. Kaikki oli kuin seikkailua. Sähköä ei alkuun kaivattukaan. Aluksi tämä riitti hyvin myös lapsille, äiti muistelee.

Tontille rakennetut harmaat rakennukset sulautuvat hyvin ympäröivään maastoon.

Elämä ilman jääkaappia oli kuitenkin hankalaa kesällä, vaikka vain viikonloppureissuilla. Komea maakellari muurattiin omin käsin parin vuoden kuluttua, vuonna 1988. Kun kalareissut venyivät, alkoivat lapset kaivata muun muassa televisiota. Äitikin alkoi haikailla sähkölieden vaivattomuutta ja iltaisin sähkövaloa. Tavaraa alkoi olla enemmän kuin pikkuiseen saunakamariin mahtui, ja perhe rakensi varastorakennuksen.

Kuistin cafe-tuolit ostettiin alun perin ulos, mutta ne sopivatkin paremmin sisälle. Ne hankittiin paikallisesta sisustusliikkeestä. Myös sinivalkoiset tyynyt ovat Iisalmesta. Valmisverhot ovat Jyskistä.

Kaunis rantatontti oli tullut perheelle koko ajan rakkaammaksi. He viihtyivät paremmin maalla kuin keskustan kodissaan. Syntyi ajatus rakentaa rantatontille talviasuttava talo, johon he voisivat pysyvästi muuttaa.

Myrskylyhdyt riippuvat vanhassa keksissä. Anopilta saatu päivänkakkarapöytäliina on Karjalasta. Sen on kirjonut Toini Arponen paimenessa ollessaan. Sylillinen luonnosta poimittuja päivänkakkaroita mahtuu hyvin anopin vanhaan rautaiseen lypsysankoon.

Talo suunniteltiin itse

Äiti ja isä suunnittelivat yhdessä perinteisen kaksikerroksisen hirsitalon. Taloon tuli karjalaisia vaikutteita, sillä molempien sukujuuret ovat Karjalassa. Vanhan tavan mukaan alakerrassa on suuri tupa ja makuuhuoneet ovat piilossa yläkerrassa. Apuna rakentamisessa oli kahden kuukauden ajan kaksi paikallista kirvesmiestä. Muuten kaikki rakennettiin omin voimin. Urakka valmistui vuonna 1991. Tämä vuosiluku on maalattu talon julkisivuun muistoksi jälkipolville, kuten ennen oli tapana.

Talon ympärille on tehty luonnonkivistä kaunis kiveys.

Tarkoitus oli muuttaa pysyvästi mökille. Sitten isän työt pienellä paikkakunnalla loppuivat. Oli lähdettävä työn perässä muualle. Vastavalmistunut talo kaikkine mukavuuksineen jäi vapaa-ajan asunnoksi.

– Olen aina haaveillut omasta kasvimaasta, mutta aika ei tahdo oikein riittää kaikkeen. Ongelma ratkesi toissa kesänä, kun mieheni rakensi minulle mittojen mukaan tehdyt viljelylaatikot. Niissä kasvatan koko kesän salaatit ja yrtit.

– Aluksi tietysti harmitti, että nyt tuli rakennettua vähän liian hulppea kesäpaikka kylpyhuoneineen, mutta talviasuttavuus on osoittautunut ihanaksi asiaksi. Vietämme kaikki joulut täällä idyllisesti lumisen metsän keskellä. Kun on paljon tilaa, poikamme perheineen mahtuvat hyvin yöpymään täällä, äiti iloitsee.

Varaava takka lämmittää talvella koko tuvan. Valkoinen pinnatuoli on äidin isänisän. Leivinuunin reunalla olevat kakkuvuoat ja maitotonkat ovat kirpputorilöytöjä. Punaruskea pöytä on löytö Iisalmen Rompepäiviltä.

Vähän uutta ja paljon vanhaa

Antiikki ja vanhat tavarat ovat äidin heikkous. Huolella valittu sisustus on säilynyt pieniä muutoksia lukuun ottamatta samanlaisena jo pari vuosikymmentä. Kalustuksessa ei ole muuta uutena taloon ostettua kuin kuistin kahvilatuoliryhmä ja ulkokalusteet. Komea pirtinpöytä on äidin tädin perintöä.

Äiti on poistanut maalit kaikista tuvan vanhoista kalusteista, jotta ilmeestä saatiin yhtenäinen. Räsymatot on kudottu perheen vanhoista tekstiileistä.

– Sen ympärille mahtuu vaikka koko suku. Alun perin se oli maalattu ruskeaksi, mutta olen poistanut siitä maalin, koska rakastan puhtaaksi kuluneita vanhoja puupintoja, äiti kertoo.

– Pöydän ympärillä oleville pitkille penkeille mahtuu paljon ruokailijoita. Nekin olen perinyt tädiltäni. Olisin kuitenkin valmis vaihtamaan ne tuoleihin, jos löytäisin samanlaisia tuoleja lisää, kuin minulla jo on. Vielä ei ole tullut vastaan, äiti kertoo.

Makuuhuoneen seinällä roikkuvat isän ja äidin kesähatut. Päretuolit on ostettu aikoinaan Kuopiosta. Vanha puinen tennismaila on lahja miniältä. Pärekori on kirpputorilöytö. – Halusin, että parvekkeelle pääsee suoraan makuuhuoneesta. Ensimmäiseksi, kun herään menen sinne katsastamaan säätä. Siellä on myös kätevä tuulettaa petivaatteet, äiti kertoo.

Ruokapöydän tuolit löytyivät antiikkihallista Seinäjoelta. Myös komea vedettävä puusohva löytyi samalla reissulla.
Nekin ovat läpikäyneet äidin maalinpoistokäsittelyn. Tuvassa on kaksi kaunista vanhaa keinutuolia. Yksi on hankittu parikymmentä vuotta sitten Seinäjoelta. Toinen keinu on saatu perintönä äidin tädiltä.

– Varaava takka ja leivinuuni ovat ahkerassa käytössä. Teemme paljon uunissa haudutettuja ruokia. Suosikkimme oli kermaperunat, mutta niiden valmistus oli lopetettava, kun aloimme kaikki uhkaavasti pyöristyä, äiti nauraa.

Maalattialla varustettu kellari on muurattu omin käsin lekaharkoista. Se on päällystetty pyöreillä rantakivillä. Aluksi kellarin lattialle tuli vettä. Nyt vesi valuu kuopan pohjalle. Kellarissa säilytetään itse tehdyt marjamehut, perunat, hillot ja sienet.

Äidillä riittää sisustusideoita

Isä pelasti Iisalmen sahalta pois heitetyn keksin, jolla oli hyvä työnnellä keväisin kasautuvia jäälauttoja pois laiturin kimpusta. Nyt keksillä on muuta käyttöä. Äiti rakastaa sisustamista ja hänellä on jatkuvasti uusia sisustusideoita. Hän ripusti keksin ruokapöydän päälle ja siihen myrskylyhdyt riippumaan.

Rantaan laskeutuvat liuskekiviportaat. Kaunis kaide tehtiin sopivan mittaisiksi sahatuista vanhoista puhelinpylväistä. Ne käsiteltiin tervansävyisellä puuöljyllä ja niihin porattiin köyden paksuiset reiät. Ensin riittävän pitkää köyttä ei meinannut löytyä. Lopulta onnisti, kun Kuopion Hongkongissa myytiin paksua kymmenmetristä köyttä sopuhintaan.

Varaavan takan kyljessä roikkuu komea käpykranssi, jonka äiti on itse tehnyt. Hän keräsi käpyjä koko kesän, ja jouluksi valmistui kahdeksan kranssia lahjaksi ystäville ja sukulaisille.

Laituri on isän suunnittelema ja tekemä. Sitä joudutaan joka vuosi jäiden lähdettyä hieman oikomaan.

– Olen teettänyt kaikki räsymatot paikallisella matonkutojalla. Näissä matoissa on koko meidän perheen historia, siitä lähtien kun on yhteen menty: vanhat lakanat, pyyhkeet, verhot ja vaatteet. Pystyn tunnistamaan niistä meillä 1970-luvulla olleet Marimekon verhot, poikien kerrastot ja vanhan kesämekkoni, äiti muistelee.

Saunaa remontoitiin itse vuosina 2010–11, jolloin 25 vuotta vanha rakennus purettiin sisältä melkein kokonaan. Saunatuvan takka ja kiukaan tausta on muurattu itse Pajuskylästä hankitusta liuskekivestä.

Chocolat. Draama. Ranska 2015. O: Roschdy Zem. N: Omar Sy, James Thierrée, Clotilde Hesme. 119 min.

Kuubalaisafrikkalainen Rafael Padilla (1865-1917) oli entinen orja, joka nousi puolivahingossa Pariisin sirkusmaailman huipulle 1800-luvun lopulla. Taiteilijanimellä Chocolat tunnetusta Padillasta tuli Ranskan ensimmäinen musta klovni, joka esiintyi lähes 20 vuotta brittiläissyntyisen George Footitin kanssa.

Kaksikon huippusuosittu show perustui pitkälti rasistiseen stereotyypittelyyn, jossa musta klovni esitettiin vähä-älyisenä villinä ja valkoinen klovni tätä alituiseen ojentavana auktoriteettina. Chocolat yritti kuitenkin murtaa asetelmaa monipuolisilla esiintymistaidoillaan.

Draamakomedialla Koskemattomat (2011) pinnalle noussut Omar Sy tekee vahvan suorituksen lahjakkaana mutta omien demoniensa riivaamana Padillana, joka tapaa Footitin 1886 maaseutusirkuksessa. Pian kaksikko on matkalla Pariisin parrasvaloihin, joiden varjoissa vaanivat myös paheet ja siipeilijät. Footitina nähdään Charles Chaplinin tyttärenpoikanakin tunnettu James Thierrée.

Chocolat on historiallisesti kiinnostava ja komeilla tuotantoarvoilla valjastettu taiteilijahenkilökuva, joka kertoo rasismin ohella itsetuhoisuudesta ja menestyksen rappioittavasta vaikutuksesta. Teemojen käsittely jää kuitenkin osin pinnalliseksi, eikä onnistu avaamaan Padillaan sisäistä maailmaa riittävästi.

facebook.com/Chocolat.LeFilm

Valmistusaineet:

Noin 10 palaa

4 isoa (luomu)kananmunaa
1 l täysmaitoa
½ tl suolaa
4 rkl voisulaa tai rypsiöljyä
n. 6 dl vehnäjauhoja
4 rkl unikonsiemeniä

Täyttämiseen ja tarjoiluun:

2 dl kuohukermaa
200 g mansikalla maustettua
maitorahkaa
(tomusokeria)
2 dl hilloa
1 l marjoja

Paistamiseen:

voita

Valmistusohjeet:

1. Vatkaa munien rakenne kevyesti rikki. Lisää maito ja sekoita. Lisää suola, voisula, jauhot ja siemenet. Vatkaa tasaiseksi. Anna turvota noin 15 minuuttia.

2. Paista taikinasta voissa lettuja. Anna jäähtyä huoneenlämpöisiksi.

3. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon rahka. Jos olet makean ystävä, lisää tomusokeria.

4. Kokoa lettukakku. Levitä letuille ohut kerros kerma-rahkatäytettä, hilloa ja marjoja. Nosta letut päällekkäin. Voit halutessasi työntää kakkuun puisia grillitikkuja tukirakenteiksi.

5. Koristele kakku marjoilla. Tarjoa lopun kerma-rahkaseoksen ja hillon kanssa.

Valmistusaika: paistaminen 30 minuuttia + kokoaminen 30 minuuttia
Vaikeusaste: helppo
Hinta: noin 23 euroa

4 annosta

350 g erivärisiä porkkanoita
150 g vihreitä papuja
4 dl vuonankaalia
1 hienonnettu punasipuli
1 rkl hienonnettua korianteria

Kastike
3–4 rkl oliiviöljyä
1–2 rkl balsamietikkaa
1 tlk soijakastiketta
1 rkl seesaminsiemeniä

1. Pese ja kuori porkkanat.

2. Leikkaa pavut lyhyemmiksi ja ryöppää ne suolatussa vedessä noin 5 minuuttia.

3. Sekoita porkkanat, vuonankaali, pavut,
punasipuli ja korianteri salaattikulhossa.

4. Vatkaa öljy ja balsami-etikka, mausta kastike soijakastikkeella ja seesaminsiemenillä ja kaada sitten salaatin päälle.

Disorder. (Maryland). Jännitysdraama. Ranska/Belgia 2015. O: Alice Winocour. N: Matthias Schoenaerts, Diane Kruger, Paul Hamy. 98 min.

Afganistanista kotiutunut erikoisjoukkojen sotilas Vincent kärsii jälkitraumaattisesta stressistä. Korsto elättää itsensä turvamiehenä, mutta ei pärjää ilman vahvaa lääkitystä.

Yhden illan keikka äveriään libanonilaisen liikemiehen juhlissa johtaa vakituiseen pestiin isännän vaimon ja lapsen henkivartijana. Arki perheen Maryland-kartanossa sujuu rauhallisesti, kunnes eräänä iltana Vincentin päässä alkaa soida varoituskello. Onko ulkopuolelta tuleva uhka todellinen vai Vincentin kuvitelmaa?

Vahva ja tyylikäs elokuva yhdistää psykologisen vainoharhadraaman intensiiviseen kotiintunkeutumistrilleriin jäätävällä tarkkuudella. Ranskalaisohjaaja Alice Winocour kasvattaa jännitystä mestarillisesti ja pysyttelee hallitusti yhden askeleen edellä katsojaa.

Lihaksi tullutta angstia tulvivista rooleistaan tunnettu Matthias Schoenaerts tekee pääosassa loistavan suorituksen, joka tihkuu maskuliinista ahdistusta ja väkivaltaa. Disorder kuuluukin samaan perheeseen Schoenaerts-leffojen Bullhead ja Luihin ja ytimiin kanssa. Myös Diane Kruger vakuuttaa liikemiehen kauniina ja Vincentin tunteet herättävänä vaimona.

sodapictures.com/film/disorder

Jason Bourne. Toiminta. USA 2016. O: Paul Greengrass. N: Matt Damon, Tommy Lee Jones, Alicia Vikander, Vincent Cassel. 123 min.

Jason Bournen kahdeksan vuotta odotettu paluu on juuri niin tiukkatunnelmainen ja nopeatempoinen teknotrilleri kuin mitä ohjaaja Paul Greengrassilta on lupa odottaakin.

Sähäkkä juonikuvio verkottuu yksityisyyden ja turvallisuuden kysymyksiin. Snowden mainitaan, CIA lavastaa salamurhia ja hallituksella on yhteistyökuvioita some-jättiläisen kanssa.

Kreikan talouskurimuksen keskeltä räjähtäen liikkeelle lähtevän jännärin ajankohtaisuus oli odotettavissa, sillä toimintakohtauksissaan brutaaliin tehokkuuteen luottava Greengrass on liki aina repinyt teemansa sanomalehtien otsikoista.

Jason Bournen yhteiskunta-analyysi jää lopulta verrattain kevyeksi, mutta genren huomioiden tähtilippukritiikki on ronskin avointa. Nykypäivään sidotun maailmankuvan ja tapahtumien realistisuuden vuoksi piikittelyssä on voimaa.

Pelimerkit ovat ne tutut. Sekä väkijoukkoihin sijoittuvat hektiset takaa-ajot, CIA:n operaatiohuoneen seurantaleikki että omiaan juonivat agentit tekevät paluun.

Matt Damon on nimiroolissa totutun pätevä. Sivuhenkilöihin tuovat särmää tuore Oscar-voittaja Alicia Vikander ja Vincent Cassel.

Pitkäksi käynyt vartoilu ei ole tehnyt Bournesta eläkeläistä, sillä elokuva ei tuttuudestaan huolimatta ole nostalgiapläjäys. Greengrass katsoo eteenpäin, eikä hae turvaa alkuperäisen trilogian loistokkuudesta.

jasonbournemovie.com

Hieroja: Käveletkö paljon?
Minä: Kyllä.
Hieroja: Käytätkö varpaitasi?
Minä: Tuota noin. En tiedä. En varmaan erityisemmin.

Näin ratkesi reisijumini syy.

Kuulemma lähes jokainen kävelee ja juoksee ilman kunnon varvasrullausta, eli askel jää kesken. Tämä ylikuormittaa reisien ja lonkankoukistajien lihaksia.

Syy on yleensä:

• liian jäykissä kengissä
• juoksukengissä, jotka ovat itsessään niin rullaavat, ettei varpaita tarvita
• nilkkojen ja jalkojen jäykkyyksissä.

MIKÄ: Vuonna 2010 rakennettu omakotitalo, 4 h + k, noin 110 m². MISSÄ: Hangossa. TÄÄLLÄ LOMAILEE: Röntgenhoitaja Tuire lääkärimiehensä  kanssa.

Vanhat perintökalusteet saivat Tuiren käsissä samettimaisen valkoisen pinnan ja Inkoon Verhoomo Lindassa raikkaan sinivalkoisen ilmeen. Raitakangas on Laura Ashleyn. Suurikokoiset lattialaatat on ostettu Laattapisteestä. Taustalla näkyy lasikuisti ruokapöytineen. Vasemmalla portaikon takana on käynti makuuhuoneeseen. Tuire maalasi Ikeasta löytyneiden peilien kehykset valkoisiksi.

Kun lapset olivat pieniä, olimme kesäretkellä Hangossa ja ihastuimme kaupunkiin ja varsinkin sen rantoihin. Silloin meillä ei ollut vielä varaa toteuttaa haavetta kesäpaikasta. Hanko pysyi kuitenkin mielessä, emme halunneet mihinkään korpeen. Hanko on tarpeeksi lähellä Espoon-kotia, mutta ei kuitenkaan liian lähellä. Matkalla arki ehtii poistua ajatuksista, kertoo Tuire.

Kaksikerroksinen puutalo sijaitsee rauhallisella alueella mänty-metsikön keskellä lähellä merta.

SOPIVA TALO LÖYTYI

– Keväällä 2010 näin Koti ja keittiö -lehdessä jutun pienestä sinivalkoisesta kakkoskodista, jossa oli valkoinen laattalattia.  Sanoin miehelleni, että tällaisen minäkin haluaisin. Seuraavana kesänä kiertelimme Hankoa ristiin rastiin kakkoskotia etsimässä.

Vihdoin sopiva löytyikin, ja teimme siitä tarjouksen. Onneksi sitä ei hyväksytty, sillä samaan aikaan työkaverini kertoi luopuvansa juuri valmistuneesta Hangon-talostaan, Tuire muistelee.

Vessanurkkausta somistaa Designers Guildin vahva kukkatapetti. Astiakaapissa on yhdistetty kaksi vanhempien kaappia, joista Tuire poisti ylimääräiset somisteet ja maalasi pinnat valkoisiksi. Kaapin takaseinä vaihdettiin lasiin, näin tapetti pääsee paremmin esiin. Ikean rahilla on Tuiren keräämiä sisustuskirjoja.

Pariskunta päätti, että paikka on heille sopiva. Talo oli uusi ja passelin kokoinen. Meri on melkein naapurissa ja kaupungin keskusta pyörämatkan päässä. Talo sijaitsee rauhallisella paikalla jäkälää kasvavassa mäntymetsikössä. Mitään suuritöistä puutarhaakaan ei tarvinnut perustaa. Alakerrassa on tarpeelliset tilat kahdelle ja yläkerrassa yövieraille.

Olohuoneen divaani on hankittu Ikeasta, rahi on tuunattu Bemz.com-nettikaupasta hankitulla kankaalla ja uusilla jaloilla. Kapea pöytä on osa vanhempien entistä ruokapöytää. Verhot ovat Cobellosta, verhotangot New Yorkista. Pöydällä on Tukholman Slottsbodenista hankittu lautanen.

OMAN NÄKÖISET PINNAT

– Vaikka talo oli uusi eikä mitään remonttia olisi tarvinnut tehdä, ryhdyimme kuitenkin melko laajoihin uudistuksiin. Suurin muutos oli toisen sisäänkäynnin sulkeminen ja sen eteisen muuttaminen ruokailutilaksi. Keittiö oli auki olohuoneeseen ja halusimme rajata tilan korkealla saarekkeella. Katot ja seinät maalasin moneen kertaan, kun etsin sopivaa valkoista sävyä. Väänsin pieniä maalipurkkeja edestakaisin. Valkoiset sävyt reagoivat ihan eri tavalla valosta ja huoneesta riippuen, Tuire kertoo.

Alakerran makuu-huoneessa valkoisuutta taittavat Ralph Laurenin raidalliset lakanat. Seinään upotettu matala vaatekaapisto on samaa sarjaa keittiökaappien kanssa.

– Pieni pönttöuunikin on saanut jo muutaman maalikerroksen.  Alakerran lattioihin halusin suurikokoiset valkoiset kivilaatat. Pian huomasin, että ikkunapuitteet näyttivät kellertäviltä muihin valkoisiin sävyihin verrattuna, joten maalasin ne uudelleen. Seuraavaksi maalaan ovet hennon vaaleanharmaiksi. Puuhaa riittää, ruokapöytä odottaa parhaillaan viimeistelyä. Olen jo aloittanut pöydän hiomisen, aion maalata sen jollain muulla värillä kuin valkoisella, Tuire jatkaa.

Keittiön valkoinen allas on Ikeasta ja hana Domus Classicasta. Jauhopurkki tarttui mukaan Kööpenhaminasta ja kauha Pottery Barn -liikkeestä New Yorkista.

YLÄKERTA ON VARATTU VIERAILLE

Yläkerrassa sijaitsee kaksi vierashuonetta, jotka ovat sävyiltään erilaiset. Toisessa niistä on parveke ja parivuode, huone on sisustettu hennon vaaleansinisellä. Toisessa huoneessa taas on turkoosit seinät ja samanväriset tekstiilit.

Alakerran makuuhuoneen valkoiseksi maalattu peili löytyi Askosta, pyöreä pöytä ja valaisimen jalka Cobellosta, varjostin Mosa Interiorsista.

– Yläkerrassa ei ole ollenkaan henkilökohtaisia tavaroitamme. Aikuiset lapsemme käyvät täällä silloin tällöin. He tuovat omat tavarat tullessaan niin kuin muutkin yövieraat. Huolehdin liinavaatteista ja pyyhkeistä, pesutorni tekee siitä helppoa. Ennen vieraiden tuloa on mukava miettiä, mitkä lakanat sopivat kenellekin.  En käytä ollenkaan sängynpeitteitä, vaan kauniit lakanat ovat osa sisustusta, Tuire sanoo.

Alakerran kylpyhuoneessa on K-raudasta hankittu nostalginen amme ja valkoiset laatat. Laventeli viihtyy sinisessä ruukussaan Cobellon pyöreällä pöydällä.

Tuire on maalannut lähes kaikki huonekalut. Vanhempiensa vanhoista kalusteista hän on poistanut irti lähtevät koristeet ja maalannut pinnat valkoisiksi. Ruokapöydän tuolit käsiteltiin automaalaamossa maalilla, joka on kovempaa eikä kellastu.

Keittiökalusteet ovat K-raudasta, uudet vetimet löytyivät Rakennusapteekista. Ikean tuolit Tuire maalasi vaaleanharmaiksi.

SISUSTUSIDEOITA MATKOILTA

– Yksi lempikaupungeistamme on New York, jossa vietämme lähes vuosittain muutaman viikon.  Löydän sieltä ideoita kahviloista ja vanhoista rakennuksista. Viimeksi kävimme päiväretkellä East Hamptonissa, joka muistuttaa mielestäni Hankoa, kertoo Tuire.

– Minulla on myös Tukholmassa tietyt lempipaikat, joissa pistäydyn mielelläni. Sieltä tarttuu usein myös jotain mukaan. Aina ennen matkaa etsin uusia osoitteita netistä. Lempikaupungeilleni minulla on sisustuskirjat, joihin kerään osoitteiden lisäksi ideakuvia, kangasnäytteitä, ruokalistoja ja myös ostoskuitteja, Tuire lisää.

Turkoosissa vierashuoneessa seinien sopiva sävy löytyi Boknäsista Flamantin maaleista. Sängyt ovat Ikeasta, helmalakanat H&M Homen mallistosta. Valkoisiksi maalatut peilit on saatu vanhemmilta, pöytä löytyi Stockmannilta ja pöytävalaisin netistä. Kaunis lautakatto on maalattu Tikkurilan valkoisella paneelikattomaalilla. Pilvimäiset paperivalaisimet eri puolella taloa ovat Ikeasta.

BUSSISSA TULEE RAUHALLINEN OLO

Tuire viettää miehensä kanssa lähes kaikki viikonloput Hangossa. Hän menee usein jo torstaina bussilla, ja mies tulee perjantaina tai lauantaina perässä. Uudetvuodet ja joulun välipäivät on vietetty kakkoskodissa. Tuire nauttii erityisesti retkistä rannalla, kun tuulee ja meri pauhaa vierellä. Hän ei ole pyöräillyt Espoossa kahteenkymmeneen vuoteen, mutta Hangossa pyöräily on turvallista ja helppo tapa liikkua paikasta toiseen niin kesällä kuin talvellakin.

Turkoosin makuu-huoneen kaapissa on kokoelma Tuiren äidin keräämää espanjalaista Lladro-keramiikkaa.

Tuire hoitaa Hangossa kaikki mahdolliset käytännön asiat. Pienessä kaupungissa se on helppoa, kun kaikki on lähellä. Tuire kehuu paikallista pyöräkorjaamoa, jossa saa yksilöllistä ja hyvää palvelua. Viivin hieronta on hänen suosikkinsa, samoin Neljän tuulen tupa ja sen herkulliset mansikkaleivokset. Tuire harmittelee, että ravintola ja kahvila ovat auki vain kesällä.

Yläkerran toisessa makuuhuoneessa seinät on maalattu Flamantin hennolla Angel-sävyllä. Vanha sänky on jo hiottu ja odottelee sopivaa maalipintaa. Mille Nottin kukkalakanat ovat Stockmannilta, pöytä Cobellosta.

‒  Tähän asti minulla on ollut paljon tekemistä sisustuksen kanssa. Jatkossa keskityn enemmän oleiluun ja vieraisiin. Ystävättäreni käyvät täällä vähintään kerran kesässä. Silloin päivitämme kuulumiset ja käymme ulkona syömässä. Viime kesänä kävimme myös Hangon pienessä elokuvateatterissa katsomassa täällä kuvatun Kesäkaverit-filmin, Tuire kertoo

MIKÄ: Uudisrakennus 60 m² + terassi noin 70 m², vanha mökki ja kaksi aittaa, sauna, autotalli ja varasto. MISSÄ: Haukiputaalla. TÄÄLLÄ VIETTÄVÄT LOMAANSA: Anneli ja Esa Kuokkanen Helsingistä.

Pihapiirin siistinä pidettävät nurmet päättyvät rantakaislikkoon. Rantasaunalta Kuokkasten suku on seurannut auringonlaskuja ja meren liikkeitä yli 30 vuoden ajan.

Anneli ja Esa Kuokkanen istuvat lempipaikallaan kakkoskotinsa rantasaunan terassilla Haukiputaalla. Hento tuulenvire liikuttaa välkehtivän veden pintaa, rantakaislikko kahisee ja hömötiainen sirkuttaa rantakoivun oksalla. Maisema on heille tuttuakin tutumpi. Saunalta on seurattu auringonlaskuja vuosikymmenet, sillä Esan vanhemmat ostivat paikan jo kolmekymmentä vuotta sitten.

Terassista tuli kesähuone. Lattiasta kattoon ylettyvät ikkunat liukuvat sivulle, joten pitkän pöydän äärellä voidaan haluttaessa ruokailla kuin meren rannalla olevassa ulkoilma-ravintolassa. Ruoka valmistuu kätevästi grillisaarekkeessa, johon asennettiin myös vesipiste.

– Keväällä jäiden sulamisen jälkeen rannalle saapuu tuttu joutsenpariskunta. Ruskosuohaukka kaartelee taivaalla. Hirvet ja jänikset seuraavat polkujaan ihmisistä välittämättä. Juhannuksena aurinko laskee horisontin keskelle mereen, Esa Kuokkanen kuvailee.

Kun talon sisätiloista astuu terassin puolelle, muuttuu pintojen väritys. Siinä missä kaikki sisäpinnat ovat valkeita, terassiosan lattiat, seinät, katto ja jopa liesituuletin grillisaarekkeen päällä ovat punaiset. Oikeaa sävyä etsittiin yhdessä arkkitehdin kanssa.

Haukiputaan paikkaa voi kutsua erämaamökiksi. Oulun keskustaan on kuitenkin vain 25 kilometriä ja läheiseen kyläkeskukseen pyöräilee parissakymmenessä minuutissa. Hyvä sijainti ja luonto puhuivatkin puolestaan Kuokkasten miettiessä paikan lunastamista perikunnalta seitsemän vuotta sitten.

– Rakennuksia oli riittävästi. Oli vanha hirsimökki, kaksi aittaa pojan ja tyttären perheitä varten, oli sauna ja puuvaja. Sanoin Esalle, että meidän on saatava tänne vain nykyajan mukavuudet, niin paikka on täydellinen, Anneli muistelee.

Pihapiiriin astutaan talonpoikaisen perinteen mukaan kahden talon välistä, niitä yhdistävän katon alta. Jo sisääntulossa häämöttää kaistale valkoisen päärakennuksen nurkkaa.

Ostopäätöksen jälkeen ryhdyttiin innolla suunnittelemaan parannuksia. Aluksi tontilla olevien rakennusten seuraksi kaavailtiin huoltorakennusta, johon asennettaisiin nykyajan mukavuudet eli vesijohdot, viemärit ja suihkut.

Keittiössä on paljon säilytystilaa ja täydellinen koneistus. Kun toinen grillaa terassilla, voi toinen tehdä keittiössä esimerkiksi salaatit. Peilistä heijastuvat parvelle johtavat portaat.

Seuraavaksi suunnitelmasta kerrottiin tutulle arkkitehdille Oulussa. Arkkitehti Pave Mikkonen hylkäsi ajatuksen. Huoltorakennuksen sijasta tontille rakennettiinkin uusi talviasuttava talo.

Talon kaikki lautalattiat, -seinät ja -katot maalattiin kuultovalkealla. Valkean sohva-ryhmän kaveriksi valittiin Kartellin pyöreä pöytä. Seinälle hankittiin Kuutti Lavosen teos ”Tobie”.

Pikkurempasta vuosien projektiksi

Uuden talon rakentamisen ohella yksinäisten pikkumökkien alue tiivistettiin yhtenäisemmäksi pihapiiriksi. Mökkien vanhat hirsipinnat laudoitettiin valkoisen uudisrakennuksen tapaan, mutta maalattiin tummanharmaiksi.

Musta ruokapöytä on Kuokkasten ensimmäisestä kodista vuodelta 1970. Sen ympärille hankittiin kakkoskotiin Calligarisin tuolit. Koristeellinen kynttelikkö lisää ripauksen huumoria kurinalaiseen modernismiin.

Vanhan mökin viereen, tontin takareunaan pystytettiin samaan linjaan varasto ja autokatos, joita yhdistää yhtenäinen kattorakenne. Kuokkasten valtakuntaan kuljetaan nyt vanhan mökin ja varastorakennuksen välistä, niitä yhdistävän katon alta. Sisääntulo muistuttaa talonpoikaisesta perinteestä – suljettuun pihapiiriin kuljettiin entisaikaan samalla tavalla yhteisesti katettujen aittojen välistä.

Lopuksi urakoitiin pihamaa kuntoon, raivattiin maisema merelle, tasoitettiin, istutettiin nurmet, kerättiin satoja kiviä istutusten ja käytävien väliin, perustettiin kasvimaa.

Suunniteltu pieni remontti kasvoi siis vuosien urakaksi, mutta se oli selkeästi vaivan väärti.

Valkoisen talon keittiöstä kuljetaan käytävää pitkin makuuhuoneeseen. Oikealla on portaikko ylös parvelle, vasemmalla ovat kylpyhuone ja wc. Makuuhuoneen ikkunasta näkyy vanha mökki.

Ruokailua keskellä maisemaa

Uudessa päärakennuksessa on vain noin 60 neliötä, mutta tilaa jatkaa huikea 70 neliön lasitettu terassi. Nytkin Anneli kattaa terassin pitkälle pöydälle lounasta. Ikkunan takana oravat esittelevät kiipeilytaitojaan.

– Täältä katsottuna tuntuu, että oravatkin kuuluvat perheeseemme, sillä kesällä elämä siirtyy tänne terassille. Grillin vieressä oleva pöytä on hetkessä katettu kahdelle tai kahdellekymmenelle hengelle, kun ystävät tai lapset perheineen tulevat kylään. Suuri lasitettu terassi oli arkkitehdiltä neronleimaus, Anneli kiittelee suunnittelijaa.

Suvun vanhan kesäpaikan lunastamisen ehtona pidettiin sitä, että paikalle rakennetaan nykyajan mukavuudet. Wc ja suihku ovat oleellinen osa toteutettua lupausta.

Oven paikka vaihtelee, sillä terassin lattiasta kattoon ylettyvät ikkunat liikkuvat sivuille. Oikein kauniina ja tyynenä päivänä terassi muuttuukin haluttaessa tuossa tuokiossa eräänlaiseksi ulkoilmaravintolaksi.

– Parasta kuitenkin on, että suljettuina lasit suojaavat meitä. Ei tarvitse välittää hyönteisistä, ei kovista tuulista, ei paahtavasta paisteesta eikä rankkasateista. Silti istumme päivällisellä keskellä maisemaa, puiden ja meren äärellä, tyytyväinen asukas miettii kakkoskotinsa ominaisuuksia.

Mereltä lähestyy uhkaavan siniharmaa pilvirintama. Esa Kuokkanen kantaa metsän puolelta parkkipaikalta kauppakassit kuivin jaloin talolle. Pikkusateista ei tarvitse välittää, kun puiset käytävät johtavat talolta arkea helpottaen.

Puiset käytävät halkovat pihapiiriä helpottaen kulkua rakennukselta toiselle.

Sisällä Anneli asettelee ostokset kylmäkaappeihin ja kiittää uudisrakennuksen toimivaa keittiötä. Valkeat kiiltävät pinnat, rosteriset koneet ja valkealla kuultomaalatut lautalattiat suorastaan hohtavat kesän valossa.

– Keittiössämme on valoisaa myös talvella, Anneli sanoo.

Selkeä, moderni sisustus oli Annelin makuun jo perheen ensimmäisessä kodissa vuonna 1970. Kakkoskodin avokeittiössä tiukkaa linjakkuutta pehmentää koristeellinen kynttelikkö mustan ruokapöydän päällä.

– Ostimme komistuksen Emporiumista vuonna 1998 silloiseen kotiimme Kruununhaassa.

Makuuhuoneessa on juuri sopivasti tilaa parivuoteelle. Hyllyllä on kolme apina-aiheista pienoisveistosta, seinällä naista esittävä grafiikka.

Lepoa tiedossa urakan jälkeen

Matka kotoa Helsingin keskustan vilinästä synnyinmaille, jäkäläkankaiden ja hiljaisten harjujen keskelle pysäyttää. Kakkoskotiin matkustetaan myös kevättalven hankiaisten aikaan hiihtämään. Usein talolle piipahtavat tyttären lapset Oulusta ja poika perheineen ajaa maalle lomailemaan Jyväskylästä.

Esa ja Anneli myöntävät, että kakkoskoti merkitsee heille myös puurtamista. Omin voimin on kunnostettu vanhat mökit, rakennettu puiset terassit ja käytävät, perustettu puutarha ja kasvimaa.

Saunan eteen rakennettiin meren puolelle lasitettu terassi. Pohjois-Suomessa kun ollaan, lasit suojaavat paitsi myrskyiltä ja tuulilta, myös hyttysiltä.

– Kesällä hoidetaan viljelyksiä, syksyllä painellaan marjaan ja sienestämään. Eikä mikään maailmassa maistu yhtä makealta kuin itse kasvatetut uudet perunat tuoreen savukalan kanssa, Anneli huikkaa kantaessaan terassin pöydälle vadillisen kullankeltaisina höyryäviä perunoita.

Esa vilkaisee merelle ja tuumaa, että seuraavana kesänä jää jo aikaa rakkaalle harrastuksellekin: historiankirjoille.
Aterioidessaan pariskunta summaa yhdessä koettua urakkaa. Työmaata on toki riittänyt, mutta hällä väliä. Liikunta ei ole koskaan pahitteeksi, ja mistäpä ihminen nauttisi yhtä paljon kuin omien kättensä töistä!

Aittojen eteen rakennettiin leveä terassi. Ohjaajantuolit terassipöydän ympärillä päällystettiin Marimekon mustavalkealla kankaalla.

Kahdeksalle
Valmistusaika 10 min + 4 tuntia

Valmistusaineet

500 grammaa vadelmia ja mustikoita (tai pakaste-)
1 dl manteleita
1 dl hasselpähkinöitä
10 kivetöntä taatelia
1 tl vaniljajauhetta
2 tl jauhettua kardemummaa
1 tl kanelia
1 dl kookoshiutaleita

(vettä)

Raaka vaniljakastike

3 dl cashewpähkinöitä
½ avokado
1 tl vaniljajauhetta
1 rkl agavesiirappia
3 dl vettä

Valmistusohjeet

1 Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa nopeasti. Taikina saa jäädä vähän epätasaiseksi. Lisää tarvittaessa vettä ja sekoita.

2 Kuivaa noin 40-asteisessa uunissa noin 4 tuntia. Sulata marjat, jos käytät pakastetta. Asettele marjat tyhjään vuokaan ja ripottele päälle uunissa kuivattua taikinamurua.

3 Sekoita cashewpähkinät ja vesi. Lisää loput ainekset ja sekoita tehosekoittimessa sileäksi kastikkeeksi.

4 Tarjoile piirakka vaniljakastikkeen kera.

Helsinki on täynnä kuntosaleja. Tässä kolme paikkaa, jotka on todettu toimiviksi.

Kolmas linja 2, 00530 Helsinki, Suomi Puhelin:+358 44 5556610

LadyLine

“Käyn LadyLinella, koska se on kotia lähinnä (ei ole tekosyitä olla käymättä) ja salilla ei tarvitse jonotella tai väistellä muita kuntoilijoita. Tilukset ovat myös kohdillaan.”

Mikonkatu 8, 00100 Helsinki, Suomi Puhelin:+358 9 5868600

Esport Bristol

“Esport Bristol. Käyn ryhmäliikuntatunneilla ja Bristolissa on monipuolinen tuntivalikoima ja minulle sopivat tuntiaikataulut.”

Pitkänsillanranta 3, 00530 Helsinki, Suomi Puhelin:+358 9 58441450

Fitness24Seven

“Siltasaaren Fitness24Seven on hinta-laatusuhteeltaan erinomainen. Sali on siisti, lehtivalikoima hyvä, kävijäkunta mukavaa ja stepperillä astellessaan voi katsella merta.”

“Fitness24Seven houkutteli edullisen jäsenyyshintansa takia. Itselleni oli tärkeää, ettei kuntoiluni ole sidottu aukioloaikoihin, ja siksi vuorokauden ympäri auki oleva kuntosali oli itselleni paras vaihtoehto. Lisäksi jäsenyys toimii ketjun kaikissa Pohjoismaiden toimipisteissä.”

JATKA KYLVÄMISTÄ

Hyödynnä kasvimaatasi parhaalla mahdollisella tavalla kylvämällä uusia kasveja, joiden satoa saa jo loppukesällä ja syksyllä. Kun kasvimaalle tulee tyhjiä kohtia sadonkorjuun myötä, voit kylvää pinaattia, retiisejä, korianteria, vuonankaalia, tavallista salaattia, herneitä ja porkkanoita. Herneet voi syödä herneenversoina ja porkkanat pikkuruisina. Kokeile myös talvisalaattia, joka selviää pakkasten tuloon saakka. Talvisalaatteja ovat muiden muassa tatsoi, mitsuna, mitsuba, punasinappi, villirucola ja vuonankaali.

KUIVAA TOMAATIT

Liikaa tomaatteja? Säilö ne talveksi kuivaamalla. Uunikuivatut tomaatit silputun rosmariinin kanssa maistuvat taivaallisilta. Puolita tomaatit ja ripottele päälle suolaa. Laita tomaatit 50–75-asteiseen uuniin muutamaksi tunniksi. Jätä luukku hieman raolleen, niin kosteus pääsee ulos. Älä kuumenna uunia yli 75-asteiseksi, sillä liika kuumuus saa tomaatit karamellisoitumaan.

PAKASTA PIHLAJANMARJAT

Kettu ei sanonut pihlajanmarjoja happamiksi, koska ei yltänyt niihin, vaan koska hänellä ei ollut pakastinta. Pane marjat pakkaseen päiväksi, niin niiden maku pehmenee. Pihlajanmarjat ovat herkullisia, joten älä pelkää kitkerää makua.

SÄILÖ LUUMUT TALVEKSI

Luumusato on usein niin valtava, että hedelmät uhkaavat mädäntyä puuhun. Kerää luumut pakkaseen, josta voit ottaa niitä marmeladiin, puuroon ja mehuun. Luumut tulee pestä ennen pakastamista, mutta kivet voi poistaa myöhemminkin. Älä säikähdä, vaikka luumut olisivatkin jauhoisia. Sillä ei ole väliä, jos keität hedelmät jonkin happaman, kuten tuoreen appelsiinimehun kanssa.

RAPARPERIA JAKAMAAN

Vaikka raparperi tuottaakin satoa uskollisesti vuosikymmenestä toiseen, vanhoja raparperipensaita kannattaa jakaa noin viiden vuoden välein. Mehevistä juurimötkylöistä saa uusia taimia vaikka ystäville jaettavaksi. Elo−syyskuussa on otollinen aika nostaa juurakko maasta ja jakaa se terävällä pistolapiolla. Juuret ovat hyvin paksuja ja hauskannäköisiä pötkylöitä. Tarkista, että jokaisessa jakopalassa on elinvoimainen kasvupiste. Istuta tai ruukuta jakopalat saman tien, jotteivät ne ehdi kuivua.

ANNA KÄRHÖJEN KIIPEILLÄ

Kärhöjä kannattaa istutella pitkin puutarhaa puiden ja pensaiden läheisyyteen. On mukavaa, kun kukkia ilmestyy oksien joukosta joskus silmien korkeudelta, toisinaan korkeuksista. Salli kärhön kurottaa linnunpesää kohti ja anna sen sulostuttaa kompostikehikkoa. Suomessa kärhöt istutetaan todella syvälle, paakun päällä on oltava ainakin 15 senttiä multaa. Kärhöt arvostavat sitä, että niiden juuret ovat varjossa. Elokuussa voi vielä istuttaa uusia kärhöjä, joten mars puutarhamyymälään!

VITAMIINIPOMMI

Ruusun kiulukat ovat todellinen terveyspommi. Parhaat ja suurimmat kiulukat tulevat kurttulehtiruusuihin (Rosa rugosa). Vaikka kurttulehtiruusu on erittäin kaunis ja vielä näin hyödyllinenkin, se on listattu vaaralliseksi tulokaslajiksi, sillä se leviää helposti ja valtaa alaa alkuperäiskasveilta. Kannattaa siis poimia kiulukat talteen, ne sisältävät muun muassa A-, B-, Cja K-vitamiineja.

Jäävätkö työhuolet päähän poukkoilemaan? Kokeile näitä kikkoja stressin helpottamiseksi.

Murhepurkki

Hassu mutta tutkittu juttu: kun kirjoitat vaivaavat asiat ja keskeneräiset työt lappuselle ja suljet ne purkkiin, ne häiritsevät vähemmän.

Vapaa-ajan aikataulu

Emme yleensä tykkää aikatauluttaa vapaa-aikaamme, mikä tarkoittaa toisaalta myös sitä, että työasioita pujahtaa helposti mieleen. Tietyt kalenterissa olevat rutiinit, vaikka tietty jumppa, iltakävely tai joogatunti, saattavat auttaa pitämään tarpeettomat stressikelat loitolla. Kalenteri määrää: nyt lepäät.

Stressihetki

Murehtimiseen kannattaa buukata aika. Varaa kalenteriisi vaikka lounaan jälkeen viiden minuutin kävely, jolloin otat to do -listasi mukaan ja murehdit tekemättömiä töitäsi niin paljon kuin kykenet. Kun murheita tulee mieleen muulloin, kirjaa ne tuohon listaan.

Lähde: Psychologies

Kun kirpputorilla tai vanhojen tavaroiden kaupassa tulee vastaan ruosteinen lyhty, rautainen emalilavuaari tai vanha sinkkipeltinen kastelukannu, ei Nina Gustafsson epäröi hetkeäkään. Hänen mielessään alkaa heti siintää jokin uusi pihaprojekti, johon hän voisi sovittaa ajan patinoimat kauniit esineet. Ninan puutarhassa ne saavat jatkaa elämäänsä.

– Nina ei voi vastustaa vanhoja esineitä. Ja saahan niillä kivan persoonallisen lisän puutarhaankin, tuumaa Ninan mies, Nicklas Gustafsson.

Ruukutuspöytä on aina valmiina, kun inspiraatio taimien purkittamiseen tai ruukkuistutusten tekoon yllättää. Käytännöllisyys on arjen kauneutta.

Ainakin nykyisin. Aluksi Nicklas oli nimittäin vaimonsa kanssa hieman eri mieltä vanhojen esineiden haalimisesta ja käytöstä.

– Nyt hän on jo tottunut siihen, että raahaan auton takakontissa milloin mitäkin tai soittelen kuljetus- ja kantoapua isommille esineille, Nina nauraa.

Monet puutarhan kauniista koristeista ovat Ninan tekemiä. Keramiikkapallot ja betonivadit patinoituvat säiden armoilla kauniisti.

Siellä täällä puutarhassa, terassilla ja sisäänkäynnin luona on kauniita asetelmia. Vanhat kengät ja kattilat ovat puhjenneet kukkaan, ruostunut polkupyörä on mansikka- ja kesäkukka-istutusten värittämä.

– Monesta romusta saa kauniin, kun on luova ja miettii esineille hauskoja, uusia käyttötarkoituksia tavanomaisten ohella. Kaikelle löytyy paikkansa, jatkaa Nina innoissaan.

Vanhan polkupyörän ajot ovat päättyneet, mutta sen tarakalla ja etukorissa on aina tilaa kukille ja mansikoille.

Nina hyödyntää asetelmissaan myös luonnonmateriaaleja, kuten käpyjä, kiviä, sammalta ja oksia. Happaman maan kasvien penkissä sijaitsevaan pieneen sammalpuutarhaan on päässyt jopa metsästä raahattu kanto. Osa asetelmista saa olla paikallaan ympäri vuoden, ilahduttavathan ne myös huurteen ja lumen kuukausina. Luovuuskin kukkii vuodenaikaan katsomatta.

– Teen kirpputorikierroksen joka perjantai töiden jälkeen. Idearikkaus ja rakkaus vanhoihin esineisiin kulkee suvussamme. Inspiroitumiskyvyn ja tekemisen innon olen perinyt äidiltäni, kertoo Nina.

Rehevä kaari syntyi riippapihlajilla, jotka Nina on sitonut yhteen. Lisätukea antaa harja-teräs. Joukossa suikertaa myös kärhöjä.

Vehreyden voitto

Gustafssonit muuttivat rakentamaansa taloon uudenvuodenaattona 2006. Noin tuhannen neliön pihapiiri oli soran ja hiekan täyttämää aavikkoa, josta vehreys oli vain kaukainen haave.

Itse nikkaroidun lavan kantena on vanha ikkuna. Viljelylaatikkona toimii kuormalavan lavakaulus, jonka kylkeen Nina on maalannut tekstejä sabluunan avulla. Unikot saavat siementää vallattomasti.

Jo ensimmäisenä keväänä alkoi ideointi, suunnittelu ja toteutus. Inspiraationlähteinä olivat puutarhakirjat, lehdet ja netti. Pihapiiriä luodessa Ninalle avautui koko puutarhojen maailma aivan uudella tavalla. Syttyi palava rakkaus puutarhaan ja sen hoitoon, ja pian Nina perustikin Min Eden -blogin. Se oli hänelle itselleen ideapankki, mutta myös mahdollisuus kertoa puutarhan tarinaa alusta alkaen.

Sisäänkäynnin luona on kodikasta tunnelmaa. Puutarhaletku on kieputettu vanhan sähkökaapelikelan ympärille, kuistin vanhat kalusteet ja esineet ovat kirpputorilöytöjä. Polkupyörä istutuksineen on ihastuttava yksityiskohta.

Pariskunnalla on selvä työnjako: Nina suunnittelee ja Nicklas toteuttaa. Nina kiirehtii, Nicklas toppuuttelee. Käsistään kätevä Nicklas on pyöritellyt kivet poluiksi ja tukimuureiksi sekä nikkaroinut terassin. Toki vaimonkin kädessä pysyvät lapio ja kumimoska pihakiveyksen teossa. Kumpikin on luonteeltaan pedantti, joten mitään ei tehdä puolihuolimattomasti.

Hirsirunkoisesta pohjanmaalaisesta liiteristä on muodostunut Ninalle tärkeä puuhailukeskus. Sen läheisyydessä on ruukutus- ja työskentelytilaa sekä työvälineet.

Istutuksien suunnitelmat Nina luonnosteli aluksi paperille. Hän hahmotteli rakenteille ja toiminnoille paikkoja sekä haaveili kerroksellisista istutuksista. Unelmia siivittivät kuvat muiden toteutuksista kotimaassa ja maailmalla.

Vanhoista puutikkaista syntyi pelargoneille oivallinen hylly. ’Mårbackan’ kaltaiset perinteiset vaaleanpunaiset lajikkeet ovat Ninan mieleen.

Tontti oli tasainen, mutta Nina kaipasi siihen vaihtelua, joten maata korotettiin kivillä ja maamassoilla. Aluksi Nina ajattelikin tehdä puutarhasta kivisen, mutta vehreys voitti. Kauniille kiville löytyy puutarhasta kuitenkin aina sijansa.

Kaivonkannella on kokoelma sinkkipeltisiä kastelukannuja ja emaliämpäreitä. Niitä täytetään kylmällä kaivovedellä. Ennen kuin vedellä kastellaan puutarhaa, vesi saa seistä kastelukannuissa, lämmetä ja hapettua.

– Hienot kivet kannattaa aina poimia talteen. Vain yhden kiven löysimme tontiltamme, muut olemme joutuneet tuomaan. Ostettuina kivet ovat kalliita, eikä isojen kivien kuljetus suju ilman konevoimia, sanoo Nina.

Vanha emaloitu pesuallas ei ole käytössä, mutta vanhan hanan kanssa se luo veikeän asetelman.

Huolenpitoa ja rakkautta

Talon ja tien väliin jäävän kapean istutuskaistaleen kasvillisuudeksi on valittu helppohoitoisia kasveja, kuten keijuangervoita. Sisäpihan suojaisalla oleskelupihalla kukoistavat ruusut, kärhöt ja lukuisat perennat. Vaikka puutarha on nuori, sen vehreys hätkähdyttää. Huolellisesti hoidettu samettinen, rikkaruohoton nurmi on kuin englantilaisista puutarhalehdistä.

Siellä täällä olevat pienet elonmerkit ja unohtuneelta näyttävät yksityiskohdat, kuten hatut tai pyykit narulla, tekevät puutarhasta asutun oloisen.

– Siirtonurmi oli helppo vaihtoehto lapsiperheelle. Lapsemme Victor ja Emma pääsivät heti pelaamaan pihamaalla. Se oli ehkä paras ratkaisu, mitä puutarhaan valitsimme, kertoo Nina.

Nina keräilee vanhoja sinkkikastelu-kannuja, puulaatikoita ja työkaluja. Maalaus-telineessä on Ninan äidin maalaus.

Puutarhan taustaseinänä toimivat naapurin suuret terijoensalavat. Kesällä ne antavat hyvin näkösuojaa, talvella runko ja tiiviit oksat ovat kauniit katsella. Istutusalueilla vaihtelevat pensaat ja perennat.

Halkoliiteri on perinteistä pohjanmaalais-mallia. Liiterin taakse kompostialueelle johtaa Ninan tekemä seulanpääkiveys.

– Halusin puutarhaan kerroksellisuutta, runsautta. Lehdissäkin voi olla väriä, mutta kukat saavat mieluiten olla sinisiä, roosanvärisiä tai valkoisia. Mieluummin harmonisia sävyjä kuin dramaattisia vastavärejä.

Makkarat, juustot ja einekset saattavat olla melkoisia suolapommeja. Jos esimerkiksi vaihdat päivittäin syödyt kolme meetvurstisiivua vähäsuolaiseen leikkeleeseen, vähennät vuotuista suolansaantiasi 1,5 desillä.

Leiväksi tulisi valita tuote, jossa on alle 0,7 prosenttia suolaa. Huomaa, että runsaskuituinen ei aina ole vähäsuolainen. Kuuden normaalisuolaisen leipäpalan vaihtaminen vähäsuolaiseen vähentää suolamäärää kolmella desillä vuodessa.

Maustekastikkeissa, ketsupeissa, soijakastikkeissa ja liemikuutioissa on usein paljon suolaa. Kaikki suola-alkuiset tuotteet, kuten suolakurkut ja suolasilli, ovat varoitusmerkki. Vaara vaanii myös aamiaismuroissa, joissa voi olla saman verran suolaa kuin sipseissä.

Tutki siis tuoteselosteet tarkoin ja suosi Sydänmerkki-tuotteita. Niissä on vähemmän suolaa kuin muissa vastaavissa tuotteissa.

Lähde: Pirjo Saarnia, Ruoan terveysvaikutukset, Otava 2009.