– Yli 70 prosenttia asiakkaista on perheitä, joissa on vähintään yksi lapsi. Lapsiperheissä kuluu paljon itse tehtyä, terveellistä kotiruokaa. Keskeinen syy on myös ajansäästö. Kauppareissuihin kuluvan ajan voi käyttää lasten tai omiin harrastuksiin, Kauppahalli24.fi:n markkinointi- ja myyntijohtaja Hanna-Kaisa Risku sanoo.
Myös vanhukset ovat kasvava asiakasryhmä.
Verkkoruokakauppojen toimintaperiaate on sama. Tilaaminen edellyttää rekisteröitymistä, jossa kysytään asiakkaan perustiedot. Se nopeuttaa tilaamista, kun toimitusosoitetta tai bonus- ja etukortin numeroa ei tarvitse naputella erikseen jokaisessa ostossa.
Itse tilaaminen on kaikissa nettikaupoissa helppoa. Asiakas klikkaa haluamansa tuotteet ostoskoriin, tekee tilauksen ja valitsee sopivan toimitusajan.
Toimituksen ajankohdaksi voi valita yleensä kahden tunnin aikahaarukan.
Ruoan kotiinkuljetuksen rinnalle on tullut palvelu, jossa asiakas voi käydä noutamassa tekemänsä nettitilauksen kaupasta. Tuotteiden keräilystä huolehtii kaupan henkilökunta.
Verkkoruokakauppoja Suomessa:
Foodie.fi
– Ylläpitäjä: S-ryhmä
– Toimitusalue: Pääkaupunkiseutu ja useat kaupungit maakunnissa. Oman paikkakunnan nouto- ja kotiinkuljetuspalvelut voi tarkistaa foodie.fi:stä. Palveluja tarjoavat Alepat, S-marketit, Prismat ja Salet.
– Tuotevalikoima ja hinnat vaihtelevat myymälöittäin.
– Toimitusmaksu*: Kotiinkuljetus alkaen 5,90€, nouto kaupasta alkaen 3,90€ (ilman S-Etukorttia hinnat 8,90€ ja 6,90€)
– Toimitusaika: Nopeimmillaan samana päivänä 4 tuntia tilauksesta, yleensä seuraavana päivänä.
– Kotiinkuljetus: Ma–pe klo 9–21, la 9–16.
– Maksu: tilauksen yhteydessä verkossa tai kortilla tilauksen vastaanotossa.
*Esimerkkinä Alepa Kauppakassi pääkaupunkiseudulla. Toimitusmaksut vaihtelevat myymälöittäin ja toimitusaikojen mukaan. Myös toimitus- ja kuljetusajoissa on vaihteluja.
K-ruokakauppa.fi
– Ylläpitäjä: Kesko
– Toimitusalue: Mukana K-ryhmän ruokakauppoja (K-citymarket, K-supermarket ja K-market) eri puolilla Suomea. Oman paikkakunnan nouto- ja kotiinkuljetuspalvelut voi tarkistaa k-ruokakauppa.fi:stä.
– Tuotevalikoima ja hinnat vaihtelevat myymälöittäin.
– Toimitusmaksu: Kotiinkuljetus 10–14€ (vaihtelee myymälöittäin), nouto kaupasta 4,90€. Useilla kaupoilla ilmainen keräys yli 100€ tilauksille.
– Toimitusaika: Nopeimmillaan saman päivän aikana 2 tuntia tilauksesta. Joissakin kaupoissa tilaus tehtävä edellisenä päivänä.
– Kotiinkuljetus: Ma–pe klo 9–20, la 10–12 (vaihtelee myymälöittäin).
– Maksu: Kortilla noudon tai toimituksen yhteydessä.
Kauppahalli24.fi
– Ylläpitäjä: Seulo Palvelut Oy
– Toimitusalue: Uudenmaan alue
– Toimitusmaksu: 5,90€
– Toimitusaika: Tilauksen ja toimituksen välissä yksi arkipäivä.
– Kotiinkuljetus: Ti–la klo 12-21
– Maksu: Maksetaan tilauksen yhteydessä verkkopankissa tai maksukorteilla. Myös osamaksu tai lasku mahdollinen.
Ruoka.net
Ylläpitäjä: Ruokanet Oy
– Toimitusalue: Pääkaupunkiseutu
– Toimitusmaksu: 9,90€
– Toimitusaika: Seuraavana päivänä, jos tilauksen tekee ennen klo 16.
– Kotiinkuljetus: Ma–pe klo 12–15 ja klo 17–19.
– Maksu: Tuotteet maksetaan tilattaessa kortilla tai verkkopankkimaksulla.
Lisäksi:
Kotiin on mahdollista tilata myös ruokakasseja, jotka sisältävät useammaksi päiväksi ruokareseptejä ja niihin ainekset.
Pääkaupunkiseudulla palvelua tarjoavat muun muassa antonanton.fi, keittiokaveri.fi, makuviikko.fi ja Jyväskylässä avada.fi.
Toimitukset ovat yleensä kerran viikossa. Tilaaja voi valita kertatilauksen tai kestotilauksen. Esimerkiksi makuviikko.fi:n viiden päivän ruokakassi maksaa kestotilaajalle 95€ ja kertatilaajalle 105€. Kolmen päivän ruokakassi maksaa kestotilaajalle 85€ ja kertatilauksena 95€.
Milloin läheiselle täytyy miettiä uusia keinoja taloudellisten asioiden hoitamiseksi?
Kun hän ei enää pysty hoitamaan omia taloudellisia asioitaan fyysisen esteen tai henkisen esteen vuoksi, henkilö velkaantuu ja laskut jäävät hoitamatta tai kun hän ei enää pysty ottamaan kantaa isoihin taloudellisiin päätöksiin, joita on välttämätöntä tehdä.
Täytyykö aina hakea edunvalvojaa, jos epäilee läheisen oikeustoimikelpoisuutta?
Ei tarvitse. Edunvalvojaa ei tarvita, jos asiat hoituvat muulla tavoin. Usein lapset tai puoliso hoitavat läheisen taloudellisia asioita ilman virallista asemaa läheisen edustajana. Ensisijainen keino on hoitaa asioita valtakirjan avulla. Jos henkilö on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen, valtuutuksen voimaan saattaminen on ensisijainen edunvalvontaan nähden.
Jos pankki kieltäytyy maksamasta laskuja tai henkilöllä ei ole ketään läheistä asioiden hoitajaa, henkilölle on haettava julkista edunvalvojaa.
Miksi edunvalvojaa ei kannata aina hakea?
Edunvalvontaa sääntelee laki holhoustoimesta ja tarkat määräykset siitä, miten omaisuutta hoidetaan ja miten siitä tehdään vuosittain tilitys. Tilitysten tekemisessä voi olla iso työ omaisuuden laadusta ja laajuudesta riippuen. Jos asiat hoituvat hyvin muuten, viralliselle edunvalvonnalle ei ole tarvetta.
Kuka voi puuttua asiaan, jos epäilee jonkun tarvitsevan apua talousasioiden hoitamiseen?
Kuka tahansa voi tehdä maistraatille ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Maistraatti aloittaa tällöin viran puolesta selvityksen asiasta, jos ilmoitus on ollut perusteltu.
Myös hoitava lääkäri voi ilmoittaa asiasta. Tuomioistuimen tuomarilla ja määrätyllä pesänjakajalla on velvollisuus puuttua asiaan, jos on syytä epäillä oikeustoimikelpoisuutta.
Kuka valitaan edunvalvojaksi?
Ensisijaisesti edunvalvojaksi yritetään löytää joku henkilön läheinen. Jos sellaista ei ole, edunvalvojaksi määrätään yleensä yleinen edunvalvoja. Yleisillä edunvalvojilla on hyvin paljon asiakkaita. Tämän vuoksi yksilöllisempää edunvalvontaa saa, jos edunvalvojana toimii läheinen tai muu itse valittu luotettu henkilö.
Kuka arvioi henkilön oikeustoimikelpoisuuden?
Yleensä hoitava lääkäri antaa pyynnöstä arvion potilaan edunvalvonnan tarpeesta. Apuna käytetään usein MMSE-testiä, mutta tämä ei yksin riitä arvion perusteeksi.
Mikä on MMSE-testi?
MMSE on lyhyt muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettu ns. minitesti. MMSE on helppo ja vakiintunut yleiseen käyttöön sekä antaa helposti dokumentoitavan numeerisen arvon tulokseksi. Se soveltuu edenneen dementia-asteisen muistisairauden seulontaan ja seurantaan, mutta ei varhaisen tai lievän muistisairauden seulontaan. Koulutustaso ja sosiaalinen asema vaikuttavat testitulokseen.
Mitä oikeustoimikelpoisuus tarkoittaa?
Oikeustoimikelpoinen on täysi-ikäinen henkilö, jolla on riittävä ymmärryskyky oikeustoimeen. Tyypillisiä oikeustoimia ovat vaikkapa kauppa, vaihto tai lahja. Oikeustoimikelvottoman henkilön eli vajaavaltaisen puolesta toimii hänen edunvalvojansa.
Oikeustoimikelpoisen tekemät sopimukset ovat lähtökohtaisesti päteviä. Poikkeuksena voi olla tilanne, jossa henkilö ei sopimuksen tekohetkellä ole kunnossa hetkellisen psyykkisen häiriön tai esimerkiksi vahvan humalatilan takia.
Jos oikeustoimikelvoton tekee sopimuksen, se ei ole pätevä, vaikka toinen osapuoli ei olisi tiennyt oikeustoimikelvottomuudesta. Vajaavaltainenkin voi tehdä vähäisiä ja tavanomaisia oikeustoimia esimerkiksi ruokaostoksilla.
150 g kanelikeksejä (LU Bastogne)
85 g voisulaa
3 dl kreikkalaista tai turkkilaista maustamatonta jogurttia
600 g maustamatonta tuorejuustoa (Philadelphia)
3 kananmunaa
1 sitruunan kuoriraaste
½ dl juoksevaa hunajaa
2 dl sokeria
Tarjoiluun:
mansikoita
mintunlehtiä
1. Lämmitä uuni 175 asteeseen.
2. Murskaa keksit. Sekoita voisulan kanssa. Painele seos uunivuoan pohjalle. Paista 5 minuuttia.
3. Laita jogurtti ja tuorejuusto kulhoon. Vatkaa sähkövatkaimella tasaiseksi. Lisää munat yksitellen vatkaten. Mausta seos sitruunankuorella, hunajalla ja sokerilla.
4. Levitä seos vuokaan keksipohjalle. Peitä foliolla ja jatka paistamista noin 45 minuuttia. Poista folio ja jatka paistamista vielä noin 10 minuuttia tai kunnes paistos saa kauniin värin pintaan ja on hyytynyt. Huomioi, että kakku hyytyy lisää jäähtyessään.
5. Anna jäähtyä. Viimeistele mintulla. Tarjoa mansikoiden kanssa.
Vaikeusaste: helpohko Valmistusaika: 20 minuuttia + 1,5 tuntia Hinta: noin 15 euroa
2. Laita kurpitsanpalaset ja timjami puhtaaseen hillopurkkiin tai vaihtoehtoisesti atamonilla huuhdeltuun hillopurkkiin.
3. Etikkaliemen tulee peittää kurpitsanpalaset kokonaan. Lämmitä etikka ja sokeri kattilassa. Kun sokeri on liuennut, kaada seos purkkiin. Säilytä viileässä.
Natsit vaalivat aikoinaan vanhaa, klassista taidetta. Menneisyys saa pitkän nenän, kun natsi-Saksan pääarkkitehdin Albert Speerin suunnittelema betonibunkkeri täytetään kokeilevalla nykytaiteella.
Bunkkeri rakennettiin toisen maailmansodan aikana 1942 siviiliväestön suojapaikaksi. Sittemmin paksujen seinien suojissa on pidetty esimerkiksi hillittömiä tekno- ja fetissibileitä.
Nyt bunkkeri kuuluu Christian ja Karen Borosille, jotka asuvat katolle rakennetussa huoneistossa. Turisteilla on pääsy alakerrosten ikkunattomiin betonikennostoihin, joissa on Borosien yksityinen kokoelma.
Näyttely on taiteelliselta tasoltaan tinkimätön. Elämykseen antaa lisäpotkua ahtaanpaikankammolla flirttaileva tila.
Parvisänky ja pakoluukku
Suurin osa teoksista on huoneen kokoisia installaatioita tai isoja veistoksia. Tervetuliaisiksi kävijä altistuu hälyäänelle, kuin voimistetulle avaruuden taustakohinalle, jota lattialle pystytetyt mustat levyt säristen toistavat. Matalahko katto kirkkaine loisteputkivaloineen viimeistelee häiriintyneen tunnelman. Oudosta tunnelmasta on vastuussa puolalaissyntyinen taiteilija Alicja Kwade.
Myös seuraavien huoneiden teokset kommentoivat avaruutta, alkuräjähdystä ja kosmosta kuin vastakohtana bunkkerin ikkunattomalle toivottomuudelle.
Mutta sitten tunnelma kevenee. Yksi hilpeimmistä ja helpoimmin lähestyttävistä töistä on ruotsalaisen Klara LidéninTeenage Room. Huoneen nurkassa jököttää yksikseen synkkä musta parvisänky – ja toisessa nurkassa on pakoluukku ulos. Oveen on asennettu mekanismi, jonka takia se paukahtaa kiinni erityisen kovaäänisesti, kuten teinien ovet usein paukahtavat.
Karut seinämerkinnät
Bunkkerin yläkerroksista välikattoja on poistettu niin, että osa tiloista on hyvin korkeita, ehkä jopa kahdeksanmetrisiä. Monien huoneiden seinät on maalattu valkoisiksi, mikä luo galleriamaisuutta ja työntää menneisyyttä etäälle.
Silti porraskäytävissä käyskennellessään ei voi olla ajattelematta tilan alkuperäistä käyttötarkoitusta. Hallitilojen betoniseinät on jätetty alkuperäiseen uskoonsa, ja seinissä ovat säilyneet karut merkinnät, kuten ”A1”, ”C3” ja ”Rauchen verboten”.
Kävijä voi tuntea itsensä todella onnekkaaksi, kun hän kulkee täällä kuvataiteen perässä. Toiset ovat piileskelleet näissä huoneissa henkensä edestä.
Palavaa kumin käryä
Ajan kulumista pohtivat myös Michael Sailstorferin teokset, kuten huonetta täyttävä popkorn-kone ja hiljalleen kuluva autonrengas, josta leviää koko kerrokseen palavan kumin käry.
Boros-bunkkerin taiteilijoista kuuluisimpia on kiinalainen supertähti Ai Weiwei, jolta on esillä neljän ihmisen korkuinen, paloista rakenneltu kelopuu. Weiwein töissä puun on nähty symboloivan esimerkiksi rauhaa.
Pääsy bunkkeriin edellyttää ennakkoilmoittautumista puolitoistatuntiselle ohjatulle kierrokselle. Ilmoittautua kannattaa netissä jo hyvissä ajoin ennen matkaa.
Nykyisen päärautatieaseman lähellä sijaitseva Hamburger Bahnhof näyttää ulkoa yhä aidolta rautatieasemalta, vaikka se on ollut museokäytössä jo yli sata vuotta. Nykytaiteen museo siitä tuli vuonna 1996.
Sen sydän on avara pääaula, jonka vaihtuvaan näyttelyyn saa onneksi lippuja erikseen. Ei siis ole pakko kiertää koko valtavaa museokompleksia, jonka näyttelytilat ovat miltei yhtä etäällä toisistaan kuin lentokentän terminaalit.
Jos aikoo kiertää koko museon, vaikka valikoiden, kannattaa varata vähintään kolme tuntia aikaa.
Pääaula on taiteilijalle haasteellinen tila, jos haluaa teoksen istuvan ympäristöönsä. Meidän vierailumme aikana nähtävillä oli Michael Beutlerin laaja tilataideteos, joka onnistui tehtävässään.
Teos oli sovitettu täydellisesti rautatieaseman korkeaan avaruuteen, katon risteileviin holvimaisiin rautarakenteisiin, jykevin pylväisiin ja ruudutettuihin ikkunoihin.
Lapsiperheiden suosikki
Beutlerin teoksen paperi-, pahvi- ja muovirakennelmien outo sekamelska muistutti rakennustyömaata, ja työmaa se tavallaan olikin. Taiteilija ryhmineen työsti teosta yhä ennalta sovittuina päivinä.
Teos pani miettimään ennen muuta elämän ja työn alituista keskeneräisyyttä. Tuleeko mikään koskaan valmiiksi? Jos uskalsi koskea teokseen välittämättä univormupukuisten näyttelyvahtien haukankatseista, sai palkinnon.
Hallin keskelle rakennettua valtavaa pyöröseinämää pystyi liikuttamaan, ja kun istui sisällä karusellia muistuttavissa penkeissä, tunne oli kuin junamatkustajalla, joka katsoo ikkunasta ja luulee aseman liikkuvan, vaikka liikkeessä on oma juna.
Alle 18-vuotiaat pääsevät tähän museoon ilmaiseksi, mikä ehkä osaltaan selittää sitä, että käyntimme aikana paikalla oli paljon lapsiperheitä. Jos lasten kanssa aikoo taidemuseoon, tämä onkin oiva kohde.
Museo tarjoaa kaikkiaan ennakkoluulotonta ja häpeilemättömän leikkisää taidetta, josta on pönötys kaukana – siis nykytaidetta parhaimmillaan.
Graffitiapinoiden jäljillä
Katujen värikkyys varmistaa sen, ettei Berliinissä pääse pakoon taidetta, vaikka sitten jättäisi väliin kaikki galleriat ja museot.
Berliinin eri kaupunginosia kolutessaan matkailija nauttii kummallisista näyteikkunainstallaatioista, provokatiivisista alastonfiguureista, satunnaisista stencil-bongeista ja kerrostalon päätyseiniä elävöittävistä maalauksista.
Jotkut teokset ottavat kantaa ja esimerkiksi arvostelevat kaupallista kulttuuria, mutta toiset vain tuovat väriä ja iloa katukuvaan.
Katutaidenautinnosta on kiittäminen paitsi teosten tekijöitä myös kaupunginisiä ja -äitejä, jotka eivät maalauttele seiniä valkoiseksi. Poliisi voi ottaa katutaiteilijan rysän päältä kiinni, mutta kun teos on kerran tehty, virkavalta voi katsoa sen olemassaoloa läpi sormien. Hyvä niin!
Katutaidekierros tilauksesta
Katutaiteen ystävän kannattaa poiketa ainakin Rosenthaler Strasse 39:ään, jossa sijaitsee räikeäksi töhritty sisäpiha. Pihan perällä toisessa kerroksessa on sarjakuvaan ja katutaiteeseen erikoistunut kauppa ja galleria Neurotitan. Sieltä voi hankkia kotiin viemisiksi kansainvälistä laatukirjallisuutta katutaiteesta.
Jos kuitenkin yhä janoaa lisää, voi varata netistä paikat katutaidekierrokselle. Niin me teimme.
Luulimme, että kierroksella ihasteltaisiin muurinjäänteitä muiden turistien vanavedessä ja kuunneltaisiin yleviä puheita elävästä graffitikulttuurista suurkaupungin moniarvoisuuden äänitorvena.
Mitä vielä! Rastapäinen oppaamme Ruben johdatti meidät suoraan syvälle undergroundiin, lainsuojattomien spreijaajien jäljille.
Riippumattomat hiipparit
Kävelimme kolmisen tuntia pitkin Mitten ja Kreuzbergin hiljaisia takapihoja, paikkoja, joihin turisti ei yleensä päätyisi. Meille osoitettiin varmaankin kaikki alueen vallatut talot.
Näimme seinissä jos jonkin sortin graffitia, liimattua paperikollaasia ja jopa yhden styroksimassasta askarrellun kolmiulotteisen työn.
Mieleen painui oppi siitä, etteivät kaikki kaupunkikuvaa täplittävät räväkät kuvat ole katutaidetta. Opas kertoi, että suurin osa niistä on vain ”seinämaalauksia”, usein kiinteistön omistajan tilaamia. Oikeana katutaiteena sopi hänen mukaansa pitää vain riippumattomien hiippareiden töitä.
Se kuulosti oudolta, etenkin, kun lailliset työt ovat usein visuaalisesti kiinnostavimpia. Laittomien taso vaihtelee töhrystä mestariteokseen. Yhtä kaikki, on ihailtava lainsuojattomien spreijaajien uhkarohkeutta, nopeutta ja kiipeilytaitoa. Monet työt on maalattu ylös kattoparrujen tuntumaan.
Vanhassa kansallisgalleriassa taide-elämystä voivat himmentää jonotus ja ruuhka. Liput kannattaa varata etukäteen netistä – ja vaikka lippu olisi plakkarissa, kannattaa varautua jonotukseen.
Sisällä museossa ihmismassat virtaavat salista toiseen, ja vaatii erityistä tahdonlujuutta pysäköidä hartiaparinsa hiukankin pidemmäksi aikaa huipputeoksen ääreen.
Berliinissä on myös uusi kansallisgalleria, Neue Nationalgalerie, joka keskittyy 1900-luvun kuvataiteeseen, mutta siellä on käynnissä monta vuotta kestävä remontti.
Ekspressionistisen maalaustaiteen harrastajaa kiinnostaa kenties käynti Brücke-museossa kaupungin lounaispuolella. Saksan Dresdenissä 1900-luvun alussa perustettu Brücke-ryhmä pyrki uudistamaan oman aikansa maalaustaidetta.
Puoli kiloa kasviksia, marjoja ja hedelmiä päivässä on mainio tavoite, mutta hampaiden näkökulmasta myös iso hapan lasti pureskeltavaksi. Jos rouskuttelee näitä terveysherkkuja pitkin päivää, kiilteelle voi sanoa pian näkemiin. Rankimmin hampaita kohtelee sitruunahappo, jota on sitrushedelmissä. Hieman hellempiä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi omenat, viinirypäleet, luumu ja banaani.
Tee näin: Syö hedelmät ja marjat mieluummin aterian yhteydessä kuin erillisinä välipaloina. Happamat ruuat kerralla lyhyessä ajassa on hampaille pienempi paha.
2. Mehukestit
Mehu liuottaa hammasta 10 kertaa enemmän kuin vastaava hedelmä pureskeltuna. Haukkaa siis mieluummin kuin hörppäät! Pureskelu lisää syljeneritystä ja laimentaa happoja. Hampaiden kannalta myös juoma, olkoonkin rakkaudella mehustamasi superterveellinen vihermehu, on yksi ateria – eli yksi happohyökkäys.
Tee näin: Jos juot mehua, huuhtele suu sen jälkeen vedellä. Etenkin sitrusmehu kannattaa juoda pillillä, jotta se väistää hampaat mahdollisimman tehokkaasti.
3. Jatkuva napostelu
Monta pientä ateriaa päivässä on mottosi? Suu tarvitsee myös lepoa!
Tee näin: Pidä syömisten välissä 3–4 tunnin tauko. Paussin aikana sylki neutralisoi suun happoja ja huuhtoo hampaita. Suun normaali pH-tasapaino palautuu.
4. Suu makiaksi
Agave- tai hunajahömpsy makeuttaa smoothien mukavasti eikä tunnu paheelta. Toki terveellisempi valinta kuin vaikka sokeripommijogurtti, mutta silti turhaa sokeria hampaita kiusaamaan.
Tee näin: Popsi hedelmät ja marjat makeuttamattomina, jotta niiden hapot neutraloituvat suussa nopeammin.
5. Purkka purkan perään
Mitä tapahtuu kiville, jos niitä hankaa jatkuvasti toisiaan vastaan? Sama tapahtuu hampaille: muoto häviää ja hampaat lyhenevät, mistä seuraa purentaongelmia. Purkkaa ei pidä jauhaa koko päivää, vaan 10 minuuttia ruuan jälkeen riittää.
Tee näin: Kurkkaa tuoteselosteesta, että purkassasi on mahdollisimman paljon täysksylitolia, joka ehkäisee happohyökkäystä ja vähentää suun happamuutta.
6. Hurja harjaus
Kyllä, hampaiden pesu on epäterveellistä sekin, jos tuikkaat harjan suuhun heti aterian jälkeen. Kun happohyökkäys on käynnissä, harjaaminen kuluttaa kiillettä erityisen rankasti.
Tee näin: Harjaa hampaat (ja putsaa hammasvälit!) aamulla heti herättyäsi ja syö vasta sitten aamupala. Aamiaisen jälkeen voit raikastaa suun purskuttamalla vedellä, jossa on hieman hammastahnaa.
7. Huh, mikä treeni!
Suu kuivuu, kun huohotat treeneissä suun kautta. Syljen eritys vähenee, ja tällöin on erityisen turmiollista kulauttaa kitaansa hapanta urheilujuomaa, sillä sylki ei pysty tekemään huuhteluhommiaan normaalisti.
Tee näin: Juo treeneissä vettä. Ksylitol-pastillit lisäävät syljeneritystä, jos kärsit kuivasta suusta.
Kiilteen vihollisia:
virvoitusjuomat (myös light-juomat)
makuvedet ja -kivennäisvedet
urheilu- ja energiajuomat
hedelmä- ja marjamehut
sitrushedelmät – 2 päivässä on passeli määrä!
etikkaa sisältävät kastikkeet
C-vitamiinijuomat
Lähteinä myös Terveyskirjasto ja YTHS:n ohjeet eroosiopotilaalle
Iso punottu kori 42,90 e (Granit). Käsin kudottu ohut villasaali 129 e (Tikau). Vanha kiinalainen keramiikkamaljakko 99 e (S.A.L.I.). Livin hapsullinen torkkupeite 64 e ja Himlan harmaa pellavatyyny 59 e (Cilla’s). Paperipussi 27 e (Cilla’s). Muuton pöytä 1195 e (Armas).
Pirtin penkillä
Ana Demain -kangasvarjostin 380 e (Armas). Muuton ruokapöydässä on laminaattivanerinen kansi ja puujalat, 1195 e (Armas). Tray Stack -saarnitarjottimet 175 e/kpl (Fritz Hansen). Casa-lasimaljakko 46,90 e (Stockmann). Pöytäliinana Knoppa-lakana 1,49 e (Ikea). January-penkki 1333 e (Nikari). Viktigt-kori 9,99 e (Ikea). Edbladin Hamam-pyyhe 55 e (Villa Tremondo). Valkoinen räsymatto 65 e (Nougat). Beige matto 49,90 e (Granit). Puunaulakko, jossa 9 koukkua ja nahkalenkkiä, 89,90 e (Granit). Capri-vohvelipyyhe 24,90 e (Balmuir). Kukat Kukkakauppa Inbloom.
Kulunut puulattia
Urna-maljakko 199 e (Marimekko). Kukat Kukkakauppa Inbloom. Valkoinen Bellagio-pellavahuopa 169 e (Balmuir). Luonnonvalkoinen puuvillahuopa 49 e (Tikau). Neliskulmainen Oiva-lautanen ja pieni Oiva-kuppi 14 e/kpl (Marimekko). Veitsi ja haarukka 12 e/kpl (Nougat). Pentikin vaaleanpunainen Kallio-kulho 16,20 e (Stockmann), Edbladin keramiikkalautanen 45 e (Villa Tremondo) ja Pentikin Kallio-lautanen 20,80 e (Stockmann). Kotimainen Handwashed Glittertind-tammiparketti 89,90 e/neliö (Timberwise).
Kasvimaalla kukoistaa
Fermobin Basket Planter -istutuslaatikko soveltuu sisä- ja ulkokäyttöön, 462 e (Armas). Riippu-hylly ja kolme ruukkua 337 e (Hakola). Bittergurka-kastelukannu 12,99 e (Ikea).
Vintin kätköistä
Lume-vaaterekki 350 e (BEdesign.fi). Valkoiset henkarit 3 e/5 kpl (Peroba). Mustavalkoinen Nannasanin mekko 90 e (Cilla’s). Ajlajkin valkoiset vaatteet ja vaaleanpunainen paita 55 e, 59 e ja 99 e (Villa Tremondo). Carrie-puukengät 77,90 e
(Indiska). Puulaatikot 14,90 e ja 9,90 e (Granit). Sara-nahkapistokkaat 250 e (Marimekko).
Kauniita unia
Gjöra-sängynrunko, 140 x 200 cm, 229 e (Ikea). Iso lasiamppeli 39,90 e (Granit). Pieni lasiamppeli 14 e (Peroba). Tine K:n pitkä valkoinen tyyny 38 e (Nougat). Pellavalakanat, 150 x 200 cm, 69,90 e/kpl (H&M Home). Käsinneulottu Seaborn-paperinarupeite, 140 x 200 cm, 590 e (Woodnotes). Tupsullinen puuvillahuopa 138 e (Edblad). Ofelia-ryppypeite 14,99 e (Ikea). Riikka Soinisen öljyväriteos Jääurut, 100 x 150 cm, 3500 e (Galleria Bronda). Kukat Kukkakauppa Inbloom.
”Olivian Täydellinen ohje ei petä koskaan. Kaikki sen reseptit onnistuvat nimensä mukaisesti täydellisesti. Esimerkiksi mokkapalat eivät koskaan ole enää vain mokkapaloja, kun on kerran kokeillut tämän kirjan reseptiä. ”
2 rkl voita
3 rkl sokeria
1 rkl maitoa, kermaa tai ranskankermaa
1 kananmuna
2 Omar-karkkia pieninä paloina
½ dl punaherukoita
½ dl jauhoja
1/5 tl leivinjauhetta
1. Mittaa voi ja sokeri kahvikupin pohjalle. Lämmitä mikrossa täydellä teholla noin 40 sekuntia, kunnes voi on sulanut.
2. Sekoita seosta haarukalla. Lisää seuraavaksi kananmuna, sekoita ja lisää loput aineet.
3. Kypsennä mikrossa 350 watin teholla noin 1 minuutti 30 sekuntia. Voit myös paistaa mukikakun 175-asteisessa uunissa 15–20 minuuttia riippuen uunin tehosta. Varo ettet kypsennä kakkua liikaa, sillä silloin lopputulos on kuiva ja kova. Mukikakut saavat jäädä hiukan kosteiksi.
Vaikeusaste: helppo Valmistusaika: 10 minuuttia + paistoaika 2 tai 15 minuuttia Hinta: noin 1,50 euroa
Viikon ehdoton kohokohta on lähetys Yleisradion 90-vuotisjuhlista. Yleisradiolla oli merkittävä osa lapsuudessani 1970-luvulla. Kun oli vain kaksi kanavaa, on kaikilla ikäisilläni muistoja tuon ajan ohjelmista. Ensimmäisenä tulevat mieleen tietenkin lastenohjelmat, kuten Pikku Kakkosen edeltäjä Noppa. Patakakkosen tunnari on syöpynyt mieleen ikuisesti, Hello, Hello, Hello opetti englantia. Ohjelmia Viuluviikarit musiikkimaassa, Elämänmeno, Pieni talo preerialla, Rintamäkeläiset ja Tankki täyteen katsoivat kaikki. Levyraati oli melkein pyhä hetki perheissä. 1970-luvun ehdoton tv-kasvo on Heikki Kahila, joka on tietysti kaikkien aikojen uutisankkuri. Juhlalähetyksessä käydään läpi yhdeksän vuosikymmentä, mutta toivottavasti 70-luvusta on hyvä kattaus.
Sinun tarinasi – Yle 90 TV1 LA 10.9.
Muutkin viikon mielenkiintoisimmat ohjelmat löytyvät Ylen kanavilta. Ruotsalaisessa dekkarisarjassa Nousuvesi ollaan hyytävissä tunnelmissa. Jos ruotsalaiset jotain osaavat, niin jännityssarjojen ja -romaanien teon. Siltaankin verratussa Nousuvedessä selvitetään vuonna 1990 tehtyä raakaa murhaa. Pääosissa ovat Julia Ragnarssonin esittämä nuori poliisikoulussa opiskeleva Olivia sekä murhan entinen tutkinnanjohtaja, kodittomaksi joutunut ja alkoholisoitunut Tom Stilton. Häntä tulkitsee Kjell Bergqvist. Lähtöasetelmat ovat kunnossa, joten sarjalta on lupa odottaa paljon.
Nousuvesi TV1 SU 11.9.
Paul Thomas Anderson on yksi lempiohjaajistani ja jo edesmennyt Philip Seymour Hoffman lempinäyttelijöistäni. Jostain syystä vuonna 2012 valmistunut draama Mestari on jäänyt minulta katsomatta. Se on palkittu muun muassa Venetsian elokuvajuhlilla, ja Hoffmanin johdolla Joaquin Phoenix ja Amy Adams olivat kaikki Oscar-ehdokkaina. Aihekin on mielenkiintoinen. Freddie on toisen maailmansodan jälkeen tuuliajolla, kunnes hän liittyy karismaattisen “mestarin” johtamaan kulttiin. Anderson ja Hoffman ovat tehneet aikaisemminkin yhteistyötä, ja tuloksena ovat olleet sellaiset elokuvat kuin Boogie Nights ja Magnolia. Toivottavasti rima ei ole tällä kertaa liian korkealla.
noin 400 g helmisipuleita (tai pieniä salottisipuleita)
2 dl vettä
3 dl valkoviini- tai omenaviinietikkaa
3 dl sokeria
15 kokonaista mustapippuria
2 pientä, punaista chiliä hienonnettuna
1 rosmariininoksa hienonnettuna
1. Kuori sipulit.
2. Laita kaikki muut ainekset paitsi sipulit pieneen kattilaan ja kuumenna. Lisää sipulit ja anna kiehua miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia.
MIKÄ: Suomalaisittain toteutettu japanilaishenkinen puutarha, 1 050 m². MISSÄ: Espoossa. PUUTARHAA HOITAVAT: Irma ja Keijo Kahila.
Altaan ympärillä polveilevat luonnonkivet ja leikatut koristepensaat.
Yksi ihastuu romanttiseen ruusutarhaan, toinen tiukkaan muotopuutarhaan, kolmas menettää sydämensä japanilaishenkisten puutarhojen harmoniselle tunnelmalle. Jotain viettelevää japanilaistyylisissä puutarhoissa on, toteavat espoolaiset Irma ja Keijo Kahila.
– Puutarhamme oli perinteinen rintamamiestalon hyötypuutarha, jossa kasvoi suuria omenapuita. Tämä on lapsuudenkotini, johon palasin uudestaan 1970-luvulla. Vehreällä tontilla oli kukkaloistoa, hyötytarha, luumu- ja omenapuita, mutta kun kävimme Viherpajassa ja tutustuimme sen japanilaishenkiseen näytepuutarhaan, tiesimme mihin suuntaan puutarhaamme muokata ja kehittää, kertoo Keijo.
Liuskekiveys johdattaa sisäänkäynnille, jota reunustaa vanha tuija ja komea japaninvaahtera.
KAIVAUKSIA PUUTARHASSA
Tätä ennen Kahilat olivat saaneet lahjaksi bonsain, jonka säännöllinen muoto, muotoilu ja kurinalainen kasvutapa viehättivät. Muuten heillä ei ollut kosketusta japanilaistyyliseen puutarhaan. Vuonna 1995 Kahilat tekivät ensimmäisen vesialtaan puutarhaansa.
Altaassa uiskentelee karppeja ja kultakaloja. Luonnon-kivin maisemoidussa altaassa kasvaa lumpeita ja raatetta.
Innostus piharemonttiin vei mennessään ja jo seuraavana vuonna puutarhassa kaivettiin uudestaan, tällä kertaa entistä isommalta alalta ja uutta allasta. Kuukaudessa pariskunta teki uudet istutusalueet ja istutti kaikki kasvit altaan äärelle. Kasvivalintojen tueksi pariskunta luki paljon kirjoista ja lehdistä japanilaisista ja japanilaishenkisistä puutarhoista ja niihin sopivista kasveista.
Talon punamultainen väritys sopii japanilaisen puutarhan tunnelmaan. Kadulle päin istutuksissa näkyvät erilaiset havut ja vanhat omenapuut.
KOLME ALLASTA
Nyt puutarhassa on jo kolme vesiallasta, joissa uiskentelee karppi ja kultakaloja. Allasmuovin avulla toteutetut altaat on huolellisesti maisemoitu kivillä. Liuskekivet, seulanpääkivet ja erilaiset luonnonkivet altaan reunalla luovat luonnollista vaikutelmaa. Kivet ovat kauniisti sammaloituneet. Pumppu kierrättää vettä, jotta altaiden vesi pysyy kirkkaana. Myös altaan kasvillisuus, raate, kalla ja lumme puhdistavat vettä.
Porrastetulta patiolta näkee puutarhan vehreyden ja vesialtaat. Siltaa pitkin astellaan peremmälle puutarhaan.
– Vesialtaiden huolto sujuu aika vaivattomasti, kun kalojen ja kasvien avulla löytyy sopiva luonnon tasapaino. Kannattaa kiinnittää allasta rakentaessa huomiota siihen, etteivät valumavedet sateella valuisi altaaseen. Meillä sateisimpina aikoina savimaan valumavedet samentavat joskus vettä. Kalat ruokimme kerran päivässä ja sopivin annoksin.
Purot ja putoukset tuovat puutarhaan veden äänet. Kivet saavat rauhassa sammaloitua ja saniaiset asettua kivien lomaan.
Kalat talvehtivat syvimmässä altaassa, jonka syvyys on noin metrin verran. Siihen laitetaan talveksi pumppu, joka hapettaa altaan vettä. Syksyllä kalat ruokitaan reilummin, jotta ne selviävät talven horrosajan altaassa. Kalojen lisäksi allas kerää muutakin pieneliöstöä. Vesiliskot uiskentelevat altaassa kalojen kanssa sulassa sovussa ja sudenkorennot lennähtävät taitonäytöksiä altaan äärellä.
Hernesypressin takana pilkottaa puutarhaa kiertävä polku. Kun koko puutarha ei näy kerralla yhdellä silmäyksellä, kutsuu polku astumaan peremmälle.
IKIVIHREÄ PUUTARHA
Aluksi pariskunta istutti altaan ympäristöön runsaasti perennoja, kuten siperiankurjenmiekkaa ja jaloangervoita. Perennat tuntuivat peittävän turhankin helposti siron vesialtaan. Tuntui helpommalta istuttaa tilalle muun muassa japaninangervoita ja koivuangervoa, jotka sietävät leikkaamista hyvin, ja runsaasti eri havukasveja. Ikivihreät havut istuvat tunnelmaan erinomaisesti ja näyttävät talven paljaina kuukausinakin hyviltä. Kukkivien perennojen vähentäminen rauhoitti puutarhaa.
Pilvimäiseen muotoon leikatut marjakuuset ja niiden edustalla pyöreäksi muotoillut angervot luovat harmonisen kulkureitin.
Kukkaloistoakin on tarjolla. Alkukesästä atsaleat värittävät havujen vihreyttä, kesän mittaan aina joku perennoista kukkii muutaman viikon ajan. Atsaleatkin saivat siirron etäämmälle puutarhassa, kun niiden väri tuntui liian vahvalta kukinnan aikaan.
Marjakuuset kestävät hyvin muotoilua. Irma alkoi leikata marjakuusia, kun ne kasvoivat liian suuriksi.
– Emme kaipaa tänne värikästä kukkaloistoa. Valot ja varjot ovat tämän kaltaisessa puutarhassa kukkaloistoa merkityksellisempiä. Meille tärkeintä on tunnelma ja vehreys. Autamme muun muassa saniaisia ja sammalta asettumaan puutarhaan. Leikattujen puiden ja pensaiden muodot ja eri vihreän sävyt tuovat miellyttävää vaihtelua ja kontrastia, kertoo Irma.
Erilaiset muodot ja sirojen japaninvaahteroiden lehdet luovat kauniin kokonaisuuden. Aina ei tarvita kukkaloistoa.
SAKSITTAVAA RIITTÄÄ
Kahilat itse kuvailevat puutarhaansa oman tyylisekseen, eivät japanilaiseksi. Ehkä puutarhaa voisi luonnehtia suomalaiseksi puutarhaksi, joka on saanut vaikutteita japanilaisista puutarhoista. Suomalaisessa luonnossa ja puutarhassa on paljon kasveja ja elementtejä, joilla voi luoda samankaltaista tunnelmaa. Ja moni tavallinen puutarhakasvi taipuu hienosti puutarhasaksien alla.
Neidonhiuspuu viihtyy hyvin bonsaina. Bonsain kasvua ohjaillaan toivotun malliseksi leikkaamalla, erilaisin metallilangoin taivuttamalla ja sitomalla.
– Grillin vieressä kasvaneet marjakuuset kasvoivat niin suuriksi, että aloimme leikata niitä. Näimme kuvan japanilaisittain muotoilluista havuista ja pitihän sitä kokeilla. Marjakuuset ovat muutenkin mukavia, sillä ne korjaavat kevätahavavauriot. Varsinkin kartiomarjakuusten kartiomainen ja monirunkoinen kasvutapa sopii pilvimäisiin leikkauksiin. Aluksi leikatut marjakuuset olivat vähän tylsiä, mutta ne leviävät mukavasti ja silloin niiden tunnelma on jo aivan toisenlainen, kertoo Keijo.
Keijo on tehnyt bonsairuukuille omat alustat ja taustaseinän. Bonsaita onkin tarkoitus katsella, joten paikalla, taustalla ja alustalla on merkitystä.
Leikattavaa riittää pitkin sesonkia, sillä puutarhassa kasvaa 25 marjakuusta ja yli sata angervoa, jotka saavat pyöreitä muotoja puutarhasaksien avulla. Marjakuusia leikataan huhtikuussa, angervoita pitkin kesää kasvutahdin mukaan. Harjaantunut käsi on tottunut työskentelemään pensassaksien kanssa ja leikkaaminen sujuu rutiinilla.
– Leikkaan, karsin ja vasta myöhemmin katselen etäältä. Kannattaa tarttua rohkeasti oksa- ja pensassaksiin. Kokeilemalla oppii. Pensassaksilla saa tasaista pintaa helposti. Oksasaksilla napsitaan sieltä täältä, rohkaisee Keijo.
Mantsurianjalopähkinä omaa komeat lehdet. Puusta saa nopeasti komean päivänvarjon, jonka siimekseen on mukava istahtaa näkymiä ihailemaan.
Kahiloiden kokemuksen mukaan hyviä kasveja muotoiluun ja leikkaamiseen ovat vuorimännyt, eri pensasangervot, marjakuuset ja tuhkapensaat. Koivu- ja japaninangervot näyttävät talven paljaana aikana kauniilta, kun niiden varpumainen pallomaiseksi leikattu kasvusto pilkottaa lumikerroksen alta. Monien puiden kasvu on yllättänyt ja niitä pidetään leikkaamalla kurissa rajoittaen luonnollista kasvutahtia. Hemlokit ja mantsurianjalopähkinät ovat hujahtaneet kohti korkeuksia.
Vesialtaaseen rakennetulla minisaarella kasvaa atsalea. Alppiruusut ja atsaleat eivät tarvitse suurta kasvualaa.
– Jos haluaa pienen puun pihalle, kannattaa istuttaa katsura. Se on siro, kaunis ja viehättävän eksoottinen. Katsura saa myös hienon ruskavärin. Sen lehdet tuoksuvat piparkakkumaiselta tipahdellessaan syksyllä maahan. Japaninvaahterat ovat myös hienoja, joskin vähän arkoja. Kestävin lienee japaninverivaahtera. Koreanvaahterat muistuttavat hienolehtisiä japaninvaahteroita, mutta ovat talvenkestävämpiä. Myös mantsurianvaahtera on kaunis pihapuuna tai pensasmaisen monirunkoisena.
Kiinankatajan taimi sopii hyvin bonsaikasvatukseen. Vuosikasvujen typistys ja säännöllinen muotoilu tuovat kauniin lopputuloksen.
HARRASTUKSENA BONSAIT
Puutarhahurahduksen myötä syntyi myös into bonsaiharrastukseen. Kauniisti muotoiltuja bonsaita kasvaakin puutarhassa maahan ja ruukkuihin istutettuina. Monet suomalaisen luonnon ja puutarhan kasvit taipuvat hoitajansa tahdon mukaisesti bonsaiksi. Pensashanhikit, japaninvaahterat, vuorimännyt, kartiovalkokuuset, vaahterat ja lehtikuuset kasvavat harmonisesti bonsairuukuissa.
– Bonsait ovat meillä parhaiten hoidettuja kasveja. Niitä leikataan säännöllisesti ja muotoillaan haluttuun muotoon. Talveksi bonsait talvetetaan ikkunallisessa viileässä talvehtimishuoneessa, kertoo Irma.
Taponlehden lehdet levittäytyvät matalaksi mattomaiseksi kasvustoksi havujen katveessa.
Bonsait on aseteltu harkitusti pöydälle yksityiskohdaksi, talon punamultaista seinää vasten tai tumman riukuaidan eteen varta vasten tehdyille jalustoille.
– Bonsaita kuuluu katsella ja olennainen osa harrastusta on sopivan alustan ja taustan löytäminen. Tietenkin kasvi ja ruukku ovat tärkeitä, mutta oikeassa paikassa ne pääsevät oikeuksiinsa.
Japanilaiset puutarhat ovat usein rajattuja ja aidan suojissa. Bambusermi antaa kauniin taustan kasveille ja kivilyhdylle. Riippanutkansypressi sopii suojaisan paikan pikkupuuksi.
Kahilat nauttivat puutarhapuuhista puoli vuotta. Vaikka puutarhassa tekemistä riittää, on pihaelämä mieleen. Kesäpäivinä ruoanlaitto siirtyy grillin äärelle ja ruokailuhetket patiolle.
– Ehdimme myös istua alas nauttimaan tunnelmasta. Meille tärkeintä kuitenkaan ei ole lopputulos, vaan tekeminen! Irma ja Keijo sanovat kuin yhdestä suusta
Mindfulness-harjoittelu onnistuu parhaiten rauhallisessa paikassa ryhdikkäästi selkä suorana istuen. Silmät ovat yleensä suljettuina, koska se auttaa keskittymään.
Aloittaessasi mindfulness-harjoittelun voit kokeilla vuorotellen jotain seuraavista kolmesta perusharjoituksesta tai vaikka yhdistää ne kaikki samaan harjoitukseen. Hyvä aika harjoitukselle on noin 20 minuuttia – kannattaa laittaa vaikka kännykän herätyskello piippaamaan halutun ajan kuluttua, koska harjoitellessa aika menettää merkityksensä: on vain nyt-hetki.
1. Äänten tiedostaminen
Pane merkille millaisia ääniä kuulet ympäristöstä, ääni kerrallaan. Etsi ensin ääni, jonka lähde on etäisyydeltään ehkä kauimpana. Ole kuitenkin miettimättä sitä mikä äänen aiheuttaa tai sitä onko se miellyttävä tai epämiellyttävä – huomioi vain ääni sellaisenaan.
Käy kaikki harjoitushetkessä kuuluvat äänet läpi yksitellen niin, että lopuksi panet merkille ne äänet, jotka ovat lähimpänä sinua (esim. oman hengityksen ääni).
2. Hengityksen tiedostaminen
Oman hengityksen tarkkailu on mindfulness-harjoittelun kulmakivi, jolla useimmat aloittavat harjoittelun. Anna mielesi asettua aloilleen ja ala sitten seurata omaa hengitystäsi ilman että yrität muuttaa sitä mitenkään.
Huomioi missä hengitys tuntuu selvimmin. Jotkut aistivat hengityksen nenässä sisään/ulos virtaavana ilmana. Toiset saavat helpoiten kiinni vatsan tai rintakehän laskevasta ja nousevasta liikkeestä.
Voit myös yrittää seurata hengitystäsi ikään kuin sisään kulkevan ilmavirran mukana; miten se virtaa nenän kautta sisään ja keuhkojen kautta alas aina vatsan seutuville. Jossain sisälläsi on keskipiste, jossa hengitys pysähtyy hetkeksi ennen kuin se lähtee paluumatkalle toiseen suuntaan.
3. Kehon tuntemusten tiedostaminen
Tässä harjoituksessa ikään kuin skannaat kroppasi päästä varpaisiin tai päinvastoin. Voit esimerkiksi ensin hahmottaa mielessäsi päälakesi; sen missä kulkee hiusten/päänahan ja niitä ympäröivän tilan raja.
Etene järjestelmällisesti alemmas ja käy läpi kasvot, korvat, kaula, rintakehä, molemmat käsivarret, vatsa jne. aina varpaiden kärkiin asti. Huomio millaisia tuntemuksia kehon eri osissa tuntuu vai tuntuuko mitään.
On yhtä lailla merkityksellistä huomioida se, jos mitään huomioitavaa ei tunnu. Mikäli kohtaat vaikkapa kivun tuntemuksen, voit pysähtyä tarkastelemaan sitä uteliaalla, neutraalilla asenteella. Sen sijaan että mietit miten ikävältä kipu tuntuu, huomaa vaikkapa se, voisiko tuntemuksella olla jokin muoto tai väri.
Huom! Väistämättä jossakin vaiheessa harjoitusta huomaat, että mielesi harhailee. Älä hermostu, sillä se on mielen luonnollinen ominaispiirre. Palaa vain määrätietoisesti asiaan, johon harjoituksessa keskityt. Ole kiitollinen mahdollisuudesta harjoittaa harhailevaa mieltä.
300 g perattuja ruusunmarjoja
3 omenaa
100 g kuivattuja aprikooseja
1 dl vaaleita rusinoita
1 dl ruokokidesokeria
1 dl valkoviinietikkaa
½ dl vettä
1 sitruunan mehu
1 rkl raastettua, tuoretta inkivääriä
½ punainen chili hienonnettuna
suolaa ja pippuria
1. Pilko ruusunmarjat neljään osaan. Kuori omenat, poista siemenkota ja pilko kuutioiksi. Kuutioi myös aprikoosit.
2. Kaada kaikki ainekset paksupohjaiseen kattilaan. Anna kiehua miedolla lämmöllä 45–60 minuuttia, kunnes hedelmät ovat lähes ylikypsiä. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää sokeria, jos chutney tuntuu liian kirpeältä.
3. Kaada seos puhtaisiin, kuumennettuihin hillopurkkeihin.
Maisema Kolin huipulta ei ole suotta kansallismaisema. Huikeinta on kurkistella ympärilleen Paha-Kolin huipulta. Jyrkillä kallioilla on oltava varovainen, ja ihan reunalle on parasta kontata. Huipun suosituin näköalapaikka on Ukko-Koli. Se on Etelä-Suomen korkein kohta, 347 metriä merenpinnan ja 253 metriä Pielisen pinnan yläpuolella.
Kolin kansallispuisto sijaitsee Joensuun, Kontiolahden ja Lieksan kuntien alueella Pohjois-Karjalassa.
Jyrkillä kallioilla on oltava varovainen, ja ihan reunalle on parasta kontata.
Luontopolkuja perinnemaisemissa
Merkittyjä reittejä on kaikkiaan noin 80 kilometriä. Huipulla voi tehdä lyhyen kierroksen (1,5 km), joka kiertää Ukko-, Akka- ja Paha-Kolin. Sataman polku (edestakaisin 4,2 km) on Kolin ja tiettävästi koko Suomen vanhin merkitty luontopolku. Sen lähtöpiste on Kolin satama, jyrkkä reitti kulkee vanhassa metsässä ja päättyy huipun tuntumaan, luontokeskus Ukon pihaan. Kasken kierros (2,5–5 km) kulkee perinnemaisemissa ja metsässä, jota ei ole hakattu vuosisataan. Vaativa Herajärven kierros (30–61 km) sopii kokeneille vaeltajille.
Kolin maisemiin tehdään retkiä myös islanninhevosilla.
Huipulla sijaitsevan maisemahotellin kylpylä on hintansa ja testaamisen arvoinen.
Kylpyyn patikkapäivän päätteeksi
Kolilla voi majoittua mökeissä Pielisen rannalla, kansallispuistossa Metsähallituksen ylläpitämillä vuokratuvilla, maatiloilla tai hotellissa kansallispuiston alueella. Huipulla sijaitsevan maisemahotellin kylpylä on hintansa ja testaamisen arvoinen. Patikkapäivän saati useamman päivän vaelluksen jälkeen kroppa kiittää kylpyä: olo on jalkakylpyjen, kivipolkujen ja äänikylpyjen sekä erilaisten saunojen jälkeen rento ja levännyt.
Kolin huipulla sijaitsevassa luontokeskus Ukossa saat tietoa reiteistä, voit ostaa karttoja, tutustua näyttelyihin ja hörpätä rieskakahvit.
Mikä: 85-neliöinen hirsimökki, Pihlan Lomatalo 98 Missä: Mynälahden rannalla Vehmaalla, Varsinais-Suomessa Täällä mökkeilevät: Tiina-Maija ja Riku Ailio sekä tytöt Oona, 16 ja Aada, 10
Laajalta terassilta jokainen löytää takuulla mieleisen paikan. Rakennus on Pihlan lomatalon mallistosta.
Näin Ailion perheestä tuli meri-ihmisiä: Isä Riku oli mökkeillyt meren rannalla koko ikänsä vanhempien mökillä Vehmaalla. Kun Riku ja Tiina tapasivat 23 vuotta sitten, meri tuli Tiinankin elämään. Pariskuntana käytiin Rikun veljen mökillä, siinä appivanhempien kesäpaikan naapurissa. Yhteiselo oli mukavaa, ja myös lapset kasvoivat merimaisemissa vietettyihin kesiin. Sitten tuli oman mökin aika.
Ailion perheelle meren läheisyys, rentoutuminen ja yhdessäolo ovat tärkeitä.
Veljesten vanhemmat alkoivat olla jo sen verran iäkkäitä, että mökkielämä kävi hiljakseen heille hankalaksi. He olivat hankkineet mökin vuonna 1963. Sukupolvet suunnittelivat yhdessä tuumin tulevaa. Tiina ja Riku eivät epäröineet lainkaan ottaa vanhempien mökkitonttia omakseen.
Ruokailuryhmä on Rikun isoäidin peruja. Lautashyllyn Riku nikkaroi Tiina-Maijan toiveiden mukaan, ja hyllyyn on kerätty sinisiä meriaiheisia lautasia sekä muita vanhoja astioita, lähinnä Arabiaa. Rikun äidin peruja ovat kahvi-, sokeri- ja jauhopurkit. Talvella syödään tämän pöydän äärellä, mutta heti sään salliessa terassi kutsuu aamupalasta illalliseen.
Lupia odotellessa
Aika oli jo ajanut lautavuoratun mökkivanhuksen ohi. Katossa oli kosteusongelmia ja tilat olivat pienet. Oikeastaan mitään muuta vaihtoehtoa ei edes pohdittu, vaan vanha rakennus sai väistyä uuden tieltä. Ailiot pistivät hihat heilumaan ja rakennusluvan vetämään toukokuussa 2010. Poikkeusluvan vuoksi piti odottaa hieman normaalia pidempi aika.
Keittiön teki alusta loppuun Harri Miettinen Mynämäestä. Kulmaan sijoitettu hella vie tasotilaa, mutta on Tiinan mielestä ollut silti loistava ratkaisu. Ruokailuryhmä on Rikun isovanhempien peruja.
– Mökkipaketti saapui pihalle jo 2010 syksyllä, ja lupa heltisi vasta helmikuussa 2011. Jouduimme harmillisesti odottelemaan projektin aloittamista, sillä emme halunneet ottaa riskiä, Riku ja Tiina kertovat.
Koristelautasia on keräilty kirpputoreilta tarkkaan valikoiden: kaikkien on oltava vesiaiheisia. Lautashylly on Rikun tekemä.
Luvan tultua hirsimökki alkoi kohota melkoista vauhtia. Rakennusvaiheessa valmismökin pohjajakoa muutettiin niin, että saunan paikalle tehtiin vanhempien makuuhuone. Pesu- ja saunatilat jätettiin vallan pois, sillä rannassa oli jo saunarakennus.
Olohuoneen koko perhe nimeää lempipaikakseen, erityisesti silloin, kun ulkona tihuttaa vettä. Seinät on kuultolakattu kauttaaltaan Paneeli-Ässällä.
– Näin saimme enemmän huoneita ja ylipäätään tilaa. Aadan huoneen seinää siirrettiin hieman, jotta saimme olohuonetta isommaksi. Muutoin pohja on siis alkuperäinen, Tiina kertoo.
Neljän kuukauden ponnistus
Ailiot tekivät kaiken itse alusta loppuun. Rakentaminen on Rikulle ja Tiinalle tuttua puuhaa. He ovat aiemmin pykänneet pystyyn yhden omakotitalon sekä yhdessä Rikun veljen kanssa hänen mökkinsä.
Oonan yöpöytä oli aikoinaan saunakamarissa kirkuvan punaisena. Rikun äiti olisi heittänyt sen roskiin, mutta Tiina otti sen talteen ja maalasi.
Hirsimökkipaketti oli mieluisa valinta, sillä sen mukana tuli käytännössä kaikki maanpäälliset rakennusmateriaalit. Tiivistä rakentamista kesti kaikkiaan noin nelisen kuukautta. Tiina ja Riku muistelevat raksavaihetta kiireestä huolimatta hauskana projektina.
Vaaleanpunainen on Aadan värivalinta. Huonetta vartioi suojelusenkeli, jonka isoisoäiti kirjoi aikoinaan Rikulle. Pehmolelukokoelma on karttunut Lapin-reissuilla, ja nyt Oonalla on jo kokonainen siperianhuskylauma.
– Jossain vaiheessa olin kyllä aivan varma, että maalipensseli juurtuu käteeni kiinni, Tiina sanoo.
Kauniit esineet kertovat tarinoita merestä ja muistuttavat menneistä ajoista. Merikartan vierestä lähtevät portaat yläkertaan.
Tuhannen neliön kokoisella rantatontilla sijaitsee päämökin lisäksi saunarakennus, varasto ja huussi. Ulkohuussi nykyaikaistettiin asentamalla sinne Biolanin kompostoiva käymälä. Nykyään mökkeilijät jo haaveilevat sisävessasta. Se tekisi talvimökkeilystä vielä mukavampaa.
Vanhempien makuu-huoneen kaikki valaisimet ovat Ikeasta. Merihenkinen sininen tilkkutäkkipäiväpeitto on Hobby Hallista. Lattiana on lakattu lauta.
Uutta projektia
Kun kesäpesä oli valmis, perhe urakoi vielä terassin ensimmäistä osaa loppuvuonna 2011. Terassi tehtiin mökin edestä saunalle asti. Seuraavana kesänä terassia laajennettiin keittiön erkkerin eteen.
Sähkötakan Tiina sai mieheltään 40-vuotislahjaksi, ja se lämmittää mukavasti koleilla keleillä. Huvimajan lattiaksi asennettiin laminaatti. Meriharakka-aiheiset tekstiilit ovat Tiinan siskon Teija Helinin suunnittelemia.
– Terassi vain kasvoi kasvamistaan. Vuonna 2013 rakensimme pihamaalle huvimajan ja teimme taas terassille jatkoa huvimajalle asti. Nyt suuri terassialue yhdistää tärkeimmät rakennukset toisiinsa. Eli oikeastaan vuoteen 2013 asti olemme jatkuvasti rakentaneet jotain, Tiina sanoo.
Kun Tiina ja Riku katselivat aikaansaannoksiaan, he tuumivat, että nyt rakentaminen saa riittää. Oli tarkoitus rauhoittua ja nauttia tuloksista, mökkeillä ja rentoutua. Vaan eipä kulunut kauaa, kun toimelias pari suunnitteli sormet syyhyten seuraavaa askelta.
– Hetkinen hiljaiseloa tuntui riittävän molemmille. Sitten tuli jälleen sellainen olo, että jotain on päästävä tekemään. Viime kesänä otimme taas pensselit käsiin ja maalasimme pihapiirin rakennukset saman sävyisiksi, Tiina kertoo.
Sisustussuunnitelmille aikaa
Rakennusluvan odottelu oli lopulta hyvä juttu. Tuona aikana perhe raivasi pihapiiriä ja maalasi saunamökin kamarin sisältä vaaleaksi. Saunan lauteet uusittiin ja kiukaan taakse vaihdettiin uudet laatat. Saunarakennus kamareineen on muisto entisiltä ajoilta. Sen ovat Rikun vanhemmat aikoinaan rakentaneet.
Saunakamarin seinät lakattiin, lattia maalattiin valkoiseksi. Varastosta löytynyt sohva maalattiin myös valkoiseksi. Siniset pehmusteet olivat sohvassa jo valmiiksi. Saunakamarissa yöpyvät kesävieraat.
Odotteluaikaa hyödynnettiin myös sisustussuunnitelman tekemiseen. Tiina keräsi kansioon kaiken sellaisen, mikä häntä viehätti.
– Tiesin tarkasti mitä mihinkin halusin. Mökkimme sisustus on merihenkinen, ripauksella maalaisromantiikkaa.
Saunan pinnat remontoitiin rakennuslupaa odotellessa. Lauteet ovat uudet. Kiukaan taakse asennettiin laattaa ja sauna sävytettiin tummaksi. Myös talvipakkasten aikaan perhe saunoo joka ilta.
Päävärinä sisällä mökissä on valkoinen. Huonekalut ovat pääosin vanhoja, Rikun suvulta perittyjä. Rakentamisen alkamista odotellessa niitä tuunattiin entistä ehommiksi. Uutena hankittiin ainoastaan sohva, vanhempien sänky ja yöpöydät sekä parvella sijaitseva vierassänky.
Lomailua mökillä ja ulkomailla
Mökillä vietetään aikaa sekä kesällä että talvella, ja joskus lomaillaan myös ulkomailla.
– Yleensä matkat ajoittuvat syksyyn tai talveen, sillä emme malta olla täältä poissa kesällä.
Jokaisella on mökillä omat lempipaikkansa, Tiinalla se on terassin keinutuoli. Päivä alkaa usein niin, että Tiina käy Aadan kanssa meressä uimassa. Sen jälkeen koko perhe nauttii pitkään aamiaista terassilla.
Rantasauna on edellisen sukupolven rakentama. Uutta ilmettä tuovat kevyet valkoiset kalusteet.Ailion perheelle meren läheisyys, rentoutuminen ja yhdessäolo ovat tärkeitä.
Kotoa Nousiaisista on mökille vain puolen tunnin ajomatka. Viikonlopputöistäkin pääsee nopeasti rentoutumaan omaan lempipaikkaan. Tiina myöntää, että hän voisi muuttaa mökille vaikka vakituisesti.
Hammas irtoaa tai voidaan joutua poistamaan monesta eri syystä. Hammas voi olla loppuun paikattu, eli ei enää ole jäljellä pintaa, johon paikan voi kiinnittää.
Keski-ikäisten hampaita on paikattu, mutta tarvittavia oikomishoitoja ei aina ole tehty. Purennat voivat olla entuudestaan vaikeita ja romahtavat, jos menetetään yksikin purennan kannalta tärkeä hammas. Epätasaisesta purennasta tai öisestä narskuttelusta seuraava kova purentarasitus lisää osaltaan riskiä hampaan menetykseen.
Runsaasti paikatut ja etenkin juurihoidetut hampaat ovat erityisen alttiita murtumiselle. Hoidettu juuri voi haljeta ja joudutaan poistamaan. Samalla menetetään koko hammas. Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudoksen tulehdus voi johtaa hampaan menetykseen.
Moni asia vaikuttaa siihen, miten menetetty hammas korvataan. Implantin lisäksi vaihtoehtoja ovat siltaproteesit tai irrotettavat osaproteesit.
2. Implanteilla voi korvata useita hampaita
Implantti tarkoittaa leukaluuhun kiinnitettyä titaanista keinojuurta. Siihen voidaan kiinnittää yksittäinen hammaskruunu.
Implanteilla voidaan korvata proteettisesti myös useita hampaita. Hampaattoman leuan kokoproteesi voidaan korvata implanttisillalla, tai proteesi voidaan kiinnittää muutaman implantin avulla.
3. Hoito kestää jopa vuoden
Ensin juuren poistokuopan annetaan parantua 4–6 kuukautta. Seuraavaksi asennetaan keinojuuri, jonka annetaan kiinnittyä 3–4 kuukautta. Titaaniseen keinojuureen kiinnitetään lopuksi hammaslaboratoriossa rakennettu näkyvä hammas.
4. Kotihoito onnistumisen edellytys
Implantti edellyttää sitoutumista hyvään kotihoitoon, säännöllisiin tarkastuksiin ja mielellään tupakoimattomuuteen.
Jotta implantti pysyy tukevasti kiinni, se tarvitsee ympärilleen riittävästi luuta. Pitkälle edenneet hammasperäiset tulehdukset voivat tuhota luuta. Tupakointi edesauttaa tulehdusten syntymistä ja vaikeuttaa implantin kiinnittymistä luuhun. Tupakointi lisää myös riskiä implantin ympärillä esiintyviin tulehduksiin.
5. Kela korvaa osan
Yhden hampaan hinta on noin 2 000–3 000 euroa. Kela korvaa osan asentamisen kustannuksista.
Testaa ensin, että leposykkeesi on kävellessä alle 115.
Juokse sitten 10 sekunnin spurtti täysiä, voit juosta myös portaissa. Syke pitäisi palautua viidessä minuutissa samalle tasolle kuin ennen spurttia.
Jos palaudut, voit ottaa toisen spurtin. Sama pätee kolmanteen ja neljänteen, ja jos viimeisenkin spurtin jälkeen palaudut viidessä minuutissa kävelysyketasolle, onneksi olkoon: kuntosi on hyvällä tasolla!
Puolen tunnin pyöräilytesti
Pyöräile 30 minuuttia anaerobisella tasolla eli syke on noin 145 tai alle.
Suorituksesta pitäisi palautua 15 minuutissa.
Ortostaattinen testi
Makaa sängyllä viisi minuuttia ja katso leposykkeesi.
Nouse ripeästi ylös ja seiso kolme minuuttia. Katso sykkeesi minuutin välein. Liikkuvan ihmisen normaali leposyke on 50–60 ja seisoessa se nousee korkeintaan 30–35 lyöntiä.
Jos syke karkaa korkeammaksi, kuntosi kaipaa kohennusta tai et ole palautunut treenistä.
